Sääennusteita seurattiin pitkin viikkoa mielenkiinnolla, koska nyt oli luvassa kunnon keliä. Aamulla veneelle tultaessa keli ei vaikuttanut kovin pahalta ja kun konetettiin kohti Hoskia pyöri tuuli noin 20 solmussa puuskien ollessa yli 25 solmua. Aluksi nostimme täyden ison, mutta heti kävi selväksi, että yksi reivi on otettava sisään. Lähtöalueella ei ollut tungosta, ilmeisesti useampikin venekunta oli päättynyt jäädä kotiin vetämään lonkkaa. Radalle lähtivät vain FinnFun, Nauti n Nolla,  Relax, Hertta Ässä ja me. Ennen starttia saatiin fokka joten kuten ylös, mutta tässä hässäkässä missasin ensimmäisen paukun. Tästä johtuen lähdimme noin minuutin muita perässä.

Takaa-ajo sujui kohtuu hyvin puuskaisessa kelissä. Hertta Ässä pysyi hienosti isompien kyydissä, mutta Tammakarin punaisen poijun jälkeen saimme heidän kiinni. Tuuli pyöri tässä vaiheessa 30 solmun molemmilla puolilla. Sivutuulessakin vauhdit kävivät välillä yli kymmenessä solmussa. Trutkobbenilta fleetti jatkoi lenssiä kohti Rysäkaria.  Me olimme kai ainut venekunta joka nykäisi ylös myötätuulipurjeita. Pienemmän genaakkerin noston jälkeen tehtiin jiippi, joka päättyi – kuten arvata saattaa – massiiviseen broachiin. Kun vene saatiin ylös ja oikeaan suuntaa oli kurssi hienosti kohti seuraavaa merkkiä ja muut tulivat perä edellä vastaan. Nexuksen tallenteen mukaan oli tällä pätkällä jossain surffissa ollut vauhtia hetkellisesti yli 16 solmua. Itse en paljoa lokia ehtinyt vilkuilla.

Rysäkarin viitan lähestyessä alkoi heräämään epäilys, että genaakkerilla emme voi jatkaa kohti Rönnkobbenia, koska vene ei pysy lapasessa. Ajoi viitalle vähän liian ahneesti ja kokeilin uutta kurssia. Tämä johti taas uuteen broachiin, onneksi Nauti n Nolla oli ehtinyt kiertää juuri ennen meitä. Broachin takia menimme merkin väärältä puolelta, itse asiassa pötkylä kopsahti ainakin ison puomiin. Tässä hötäkässä myös genaakkerin skuutti irtosi.

Genaakkeri saatiin revittyä alas ja fokka ylös. Kryssimme vielä takaisin ylös merkille, joka oli siis vedetty väärin, mutta muu fleetti oli nyt jo lähes Rönnkobbenilla. Takaa-ajon taas alkaessa huomattiin, että ison purjeen kaksi ylintä ratsastajaa oli irti ja fokassakin oli pieni vekki lattataskun yläpuolella. Edessä oli siis keskeytys ja ensi viikolla matka purjepajalle.

Hauskaa oli siihen asti kun sitä kesti. Kovempi keli rankaisee armotta pienemmistäkin virheistä, mutta luulenpa, että tänä kesänä ei välttämättä tulee enää toista mahdollisuutta vedellä genaakkerilla tuollaisia vauhteja. Harmi kun olin jotenkin kädettänyt videon tallennuksen ja tästä seikkailusta ei jäänyt kuvamateriaalia ihan loppua lukuunottamatta.

Gastit: Pekka, Jukka, Kimmo

Tulos: DNF

Tuulen nopeus minuutin keskiarvoina (m/s)

Isopurjeen ratsastajat pettivät