Shere Khan Sailing Team

J-92 "Shere Khan" bloggaa täällä…

Browsing Posts in Retkipurjehdus

Aamulla ulkona vihmoi räntää. Muutenkin oli sellainen tunne, että tälle reissulle ei tarvitse pakata shortseja tai aurinkolaseja. Itsenäisyyspäiväpurjehdus oli suunnitelmissa jo viime vuonna, mutta silloin rannat oli jo jäässä ja venettä ei saatu vesille. Tänäkin vuonna näytti aluksi huonolta, mutta onneksi syysmyrsky meni etelämpää ohi ja sää ei ollut ihan survival-luokkaa.

Kalustona tällä reissulla on Antin Inkeri – Joe-17 eli tuttavallisemmin Julle. Purjehdusta tuli ihmettelemään myös median edustajia, pitäkää silmällä paikallista venelehteänne.

Purjehdittiin kaakkoistuulessa Karusellilta Pihlajasaaren ympäri. Tuuli himmaili alkumatkan kympin lukemista johon 5-6m/s tienoille.

Kimmo

Viime kesinä on tullut purjehdittua kaikkialla muualla mutta ei Saaristomerellä. Siellä on kyllä hienoja paikkoja, mutta ruuhkat satamissa jotenkin hermostuttavat. Tänä vuonna Shere Khan kävi viikon lomareissulla Saaristomerellä syyskuun puolivälissä ja tilaa todellakin oli. Hangon länsipuolella laskimme koko viikon aika 8 muuta purjevenettä liikkellä. Laitureissa ja ankkuripaikoissa sai olla siis käytännössä yksikseen. Kelitkin olivat kesäiset, joten lomareissu oli todella nautittava. Alla muutamia kuvia.

Utön laituri

Jurmossa oli tilaa

Aamu Björkössä

Tunnhamin kotieläimiä

Aamusumua Tunnhamissa

Seittejä

Konetusta tyynellä selällä

Aurinko tulee esiin sumun keskeltä

Merikotkia Hangon ulkopuolella

Tämän vuoden lomareissulla kävin koluamassa läpi Länsi-Viron isot ja vähän pienemmät saaretkin. Kolmen viikon reissun ääripisteitä olivat Haapsalu, Pärnu, Ruhnu ja Kuressaari. Viron saarilla on panostettu voimakkaasti pienvenesatamien rakentamiseen ja kaikissa satamissaoli veneilijän tarvitsemat peruspalvelut eli hyvät laiturit, vessat, suihkut ja sähkö. Useimmat satamat on rakennettu lauttasatamien yhteyteen, lisää tietoa löytyy esim. täältä: http://www.slmarinas.ee/.

Purjehdus Viron puolella on enimmäkseen avomeripurjehdusta, koska rannat ovat matalia ja suojaa antavaa saaristoa ei juurikaan ole. No, Shere Khan viihtyy avomerellä ja hyvin luovivana veneenä konetunteja kertyy ainoastaa pläkässä. Useammassakin satamassa tuli joku ihmettelemään, että mikä vene on kyseessä ja miten noin pieni paatti voi kryssiä noin hyvin…

Shere Khan konvertoidaan taas kisamoodin ensi viikon tiistiksiin mennessä. Vene on myös edelleen myynnissä, lisä- ja yhteystiedot löytyvät parhaiten Nettiveneestä: http://www.nettivene.com/purjevene/j/506602.

 

Kimmo

Türisalu Bank

 

Shere Khanin purjehduskausi on nyt avattu! Viikonloppuna käytiin Onaksessa Merihaan Venekerhon saunalla saunomassa. Menomatka lauantaina oli mukavaa lenssiä genaakkerilla. Keli on aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden lämmin. Saaressa saunottiin ja lämppäri huolehti siitä, että nukkuminenkin veneessä oli ihan miellyttävää +4 asteisesta vedestä huolimatta. Sunnuntaina tuulta olikin jo reippaammin (puuskissa mittarissa nähtiin yli 20 solmun lukemia). Kryssi takaisin Helsinkiin olisi siis melkoisen vilpoinen. Vene toimi kauden ensimmäisellä reissulla hienosti.

Menomatka lenssiä

Paluumatka kryssiä

Tänään käytiin siirtämässä rampautunut Shere Khan koneella takaisin kotisatamaan. Samalla bongattiin tuttuja veneitä saaria kiertelemässä. ORCi-rankingin ensimmäinen osakilpailu sujui aika paljon rauhallisemmassa kelissä kuin meidän eilinen koitos. Tässä hivenen kuvasatoa:

LOW

LOW

Ulla

Ulla

SPS:n Star aktiivit olivat myös vesillä

Shere Khan on nyt viritetty viimeistä nippeliä ja nappelia myöten katsastusluokka 2:sen vaatimaan kuntoon. Monta iltaa siinä menikin, että kaikki kamat sai kasaan erinäisistä venetarvikeliikkeistä. Tänään olisi ollut ensimmäinen Kopun Tiistiskin, mutta se nyt missattiin. Kävin kuitenkin ulkona kokeilemassa yksinpurjehdusta ja mainiostihan se sujuu. Sisämoottori, autopilotti ja rullafokka tekevät purjeiden nostosta ja laskusta todella helppoa. Mittareiden kanssa pitäisi pitää ihan oma sessio, jossa tarkistettaisiin onko niiden kalibroinnit edes sinne päin. Nyt ainakin Nexuksen sähkökompassi näyttää ihan eri lukuja kuin Silvan ohjeilukompassi. Ja vielä autopilotti on asiasta kolmatta mieltä.

Huomenna pidetään vielä treenit retkipurjesetillä. Torstaina vaihdetaan kisapurjeisiin + tyhjennetään vene kaikesta ylimääräisestä ja painavasta.

Kimmo

Aamulla päästiin Villen kanssa Robin kyydissä Inkooseen. Alkuvalmisteluihin kuului rikin trimmaaminen purjehdittavaan kuntoon, isopurjeen latoittaminen plus laittaminen puomille. Myös rullafokassa oli pystylatat, joita jouduttiin hivenen ihmettelemään, mutta rohkeasti taivuttamalla ne solahtivat taskuihinsa. Dacroninen rullafokka oli täysin iskemätön ja isopurjekin on siirto- / retkikäyttöön vielä ihan ok. Tämän jälkeen todettiin, että kaikki elektroniikka ja anturit toimii. Myös kaikki kauppakirjassa mainitut varusteet löytyivät veneestä. Eli ei kun kone käyntiin ja matkaan.

Jo laiturissa todettiin, että vene tuntuu ennakko-odotuksia paljon jäykemmältä. Sivukansilla kävely ei tuntunut kallistavan venettä juurikaan. Tähän varmasti vaikuttaa se, että iso osa veneen kokonaispainosta (noin 1200kg / 2500kg) on kölissä joka on vielä kohtuullisen syvä (1,9m). Tunne vain vahvistui kuin päästiin purjehtimaan: sivutuulipätkilläkin noin 8-9 m/s tuulessa vene pysyi helposti lapasessa, kunhan isosta päästi painetta pois. Vene on siis hallittavissa helposti myös pienellä miehistöllä, vaikka ”laitapainot” varmasti ovat tarpeen täyden suorituskyvyn ulosmittaamiseksi kilpailuissa.

Matkaan päästiin noin klo 12:00. Lyhyen konetuksen jälkeen nostettiin isopurje ja rullattiin keula auki. Vauhtia saatiin sivumyötäisessä helposti yli seitsemän solmua. Välillä mentiin aivan plattikseen, jolloin fokka oli helppo rullata sisään keulalta läpsyttämästä. Porkkalan kierron jälkeen molemmilta puolilta meni ohi saderintamia, jotka käänsivät tuulia niin, että pariin otteeseen skuutit jouduttiin vetämään ihan kryssiasetuksiin. Vendoja ei sentään ensimmäisellä purjehduksella jouduttu tekemään. Porkkalan kierron jälkeen sattui myös ensimmäinen pieni kalustorikko, kun Villen kiristäessä kikkataljaa räjähti alempi Harkenin triplaploki kappaleiksi. Kikka sidottiin sitten loppumatkaksi kiinteästi alas köyden pätkällä. SPS:llä oltiin noin 17:15 eli noin 40 mailin matkaan meni vain reilut viisi tuntia optimaalisessa kelissä.

Konetusta Inkoon lahdella

Jäälautta Porkkalanselän sisäväylällä

Vauhdit kohdallaan

Sivuvastaista

Sivuvastaista

Kikkataljan räjähtänyt Harkenin ploki

Kikkataljan räjähtänyt Harkenin ploki

Perillä uudessa kotisatamassa

 

Kimmo

Powered by WordPress Web Design by SRS Solutions © 2017 Shere Khan Sailing Team Design by SRS Solutions