Shere Khan Sailing Team

Iltapäivällä rannassa oli lähes täydellinen purjehduskeli. Aurinkoista ja tuulta 7 m/s sekunnissa. Ainut ongelma oli käsiparien vähyys. Oltiin lähdössä liikkeelle kolmella, mutta onneksi saatiin kaapattua Nautiluksen Ilkka messiin Sirpiksen lautalta. Ilkka tuumasi, että kyllä kilpapurjehdus aina elektroniikan kanssa nysväämisen voittaa.

Ulkona keliä alkoi olla jo enemmänkin ja itätuuli oli todella puuskaista. Lautakunta liputti radaksi D rataa myötäpäivään. Onhan se tietysti pitkä rata, mutta melkoisen tylsä. Startti oli sivutuuleen paaralla, mikä aiheutti melkoisen erikoisia kuvioita. Poijun pää olisi ollut parempi, mutta päätimme lähteä keskeltä linjaa, jossa ei varmaan olisi samanlaista ruuhkaa. Startti onnistuikin hienosti, Victoria otta parhaan lähdön, me ja Penelope seuraavina. Saimme nostettua Penelopen eteen ennen länsiviittaa. Melkin kulmalta selvisimme ilman vendoja Victorian perässä pohjoispoijulle, useat veneet joutuivat tekemään tässä tikin ylöspäin.

Poijulta kurssi laskia alas kohti Rysäkaria. Kulma oli kuitenkin aika tiukka ja puuskissa tuulta oli jo lähelle 20 solmua. Emme nostaneet genaakkeria ennenkuin vasta lähellä Rysäkarin viittaa. Victoria karkasi spinnulla ja takaa tulivat broachien saattelemana Kira, Penelope ja toinen first 31,7. Genaakkerin noston jälkeen teimme jiipin vähän myöhään, ja firstit pääsivät sisäkautta ohitse. Rönnkobbenilla oltiin aivan nipussa, mutta meidän genaakkerilasku meni hieman repimikseksi ja firstit vähän karkasivat.

Yhden halssin kryssin jälkeen päästiin Käärmeluotojen rännille. Isommat veneet alkoivat saada meitä kiinni. Viimeisellä tikillä ohitettiin tuntemattomaksi jäänyt first, mutta he heittivät rohkeammin vendan punaisen kepin jälkeen lähempää kiviä ja pääsivät edelle. Takaa tullut Subway ohitti meidän yläkautta. Tämä koitui kuitenkin meidän eduksi, koska sivutuulessa pääsimme heidän peräaallolle ja näiden surffien avulla pääsimme kuittaamaan Firstin ohi yläkautta.

Keli oli hieno , tosin aika puuskainen. Itse kisa oli lyhyttä kryssiä lukuunottamatta melkoista jonoajelu. Tasoituksien jälkeen tulos ei varmaan ole kummoinen.

Gastit: Minna, Jukka ja Ilkka

Tulos: 16/32

Kimmo

Edit: radalla tunnistamattomaksi jäänyt First 31.7 oli tietenkin Lutra Lutra.

Video Webarin ratakisojen tapahtumista (Youtube oli poistanut ääniraidan tekijänoikeuksiin vedoten, joten tämä on nyt mykkäelokuva):

Sunnuntaina oli vuorossa Webarin ratakisa, joka oli samalla IRC-Ranking sarjan ensimmäinen osakilpailu. Ratakisassa on niin paljon tapahtumia, että raportin kirjoittamisen viivästyttyä ei kaikkia yksityiskohtia voi millään muistaa. Yleisfiiliksenä päivästä jäi todella positiiviset muistot. Keli oli perinteiseen tapaan kevyt, mutta lautakunta teki hienoa jälkeä ja kaikki kolme lähtöä saatiin ajettua suhteellisen suorilla radoilla. Radalla oli paljon veneitä, joten tilanteita riitti. Erityisesti isojen ja nopeampien veneiden liikkeitä pitää seurata tarkasti, jotta kaikki menee sääntöjen mukaan.

Miehistö toimi hienosti ja manööverit sujuivat mallikkaasti. Mitä nyt päivän viimeisellä alamerkillä improvioitu harjoittelematon Kiwi-drop aiheutti lievää hässäkkää. Lähdöissä olisi allekirjoittaneelle vielä parannettavaa. Ensimmäinen otettiin tuurilla (?) hyvin linjan keskeltä. Toisessa jouduttiin tyytymään toisen rivin lähtöön veneen päässä. Kolmannessa jouduttiin jarruttelemaan linjalla ja jouduttiin parin veneen jyräämäksi.

Videota seuraa kunhan se valmistuu leikkauspöydältä.

Gastit: Pekka, Jukka, Aki ja Matti

Sijoitus IRC-ranking tuloksissa 9/12

Kimmo

Tässä vielä luvattu video Emäsalon lenkin startista ja Haminansalmesta.

Pitkästä aikaa oli täysi kuuden hengen miehistö kasassa. Mukana oli pari uutta kasvoa Minna ja Aki, joten siirryttäessä Sirpiksestä HTPS:lle vedettiin pientä treeniä. Keli oli tässä vaiheessa aika pirteä, mutta roolitukset genaakkerin nostossa, jiipeissä ja laskuissa pystyttiin käymään läpi. Kisassa manööverit menivätkin sitten erittäin mallikkaasti. Pyysaressa syötiin luonas/päivällinen kipparikokouksen jälkeen, tehtiin viimeiset valmistelut veneeseen ja pidettiin lyhyt taktiikkapalaveri. Kaikki oli valmista starttiin.

Startissa keliä oli edelleen sen verran, että keulalle laitettiin fokka. Kruunuvuoren selälle nousi sumua, mutta näkyvyys säilyi kuitenkin ihan hyvänä. Startin ajoittaminen oli takaa-ajossa hieman hankalaa, joten valuimme linjalla aika alas. Samaan aikaan meidän kanssan lähti Ramdata, jota jouduimme väistämään ensimmäisen vendan jälkeen. Pari seuraavaa vendaa oli kuitenkin sen verran hyviä, että selälle päästyä olimme niukasti edellä (video startista tulossa myöhemmin).

Haminansalmeen tultaessa Ramdata oli aivan perässä ja muutaman ystävällisen herjan jälkeen he pääsivätkin kuittaamaan meidän alakautta ohi. Varmaan hieman painavampana pääsivät puskemaan muutamasta katveesta paremmin läpi. Santiksen ulkopuolella nostettiin genaakkeri. Tästä alkoi pitkä lenssi kohti Emäsalon pohjoiskärkeä, joka oli meille todella hankala. Keskituulella genaakkerilla joutuu leikkaamaan melko paljon, jotta vene pysyy vauhdissa. Spinnuveneet pääsevät tässä kelissä puskemaan jo melko alas, joten meille tulee matkaa paljon enemmän. Ramdata veti tasaisesti kaulaa ja takaa tulevat isommat veneet ottivat kiinni. Lisäksi Ådholmenin eteläpuolella tuuli shiftasi etelään, joten me jouduttiin leikkailemaan vielä koko lahti alas Emäsalon sillalle.

Sillan alituksen jälkeen oli odotetusti koko kisan kevyin pätkä. Tässä arvottiin nostetaanko merkillä fokka vai genaakkeri. Testbed kertoi, että ulkona tuulee vielä ihan mukanasti, joten päädyin fokkaan. Tämä oli kisan isoin taktinen virhe. Tuuli kuoli auringon laskiessa, joten genoa olisi ollut ehdottomasti parempi. Lopulta Hakasalon kulmalla pystyimme heittämään vendan ja vaihtamaan keulalle genoan. Vauhti kohosi heti reilulla solmulla.

Kryssillä länteen saimme lopulta hitaampia veneitä kiinni. Onaksen salmessa oli taas melko kevyttä, mutta saimme pidettyä veneen hyvin vauhdissa. Santahaminan eteläpoijulle tultaessa tuuli nousi genoan ylärajoille, mutta jatkoimme täällä purjeella lyhyen sivutuulipätkän Haminansalmeen. Salmessa nostettiin genaakkeri, jolla vedettiin viimeinen lenssi maaliin.

Tulos 12/18

Gastit: Pekka, Jukka, Fredi, Aki ja Minna

Illaksi oli ennustettu reippaampaakin tuulta, mutta lopulta tuuli pyöri melko tasaisesti 14 solmun tuntumassa. Radaksi oli valittu D, joka kiertää Rysäkarin ja Espoon edustan kautta lenkin takaisin Kopun edustalle. Tuuli oli etelän puolelta, mutta lähtölinja oli melkoisen vino. Välillä näytti, että linjasta olisi useamman veneen vaikea päästä rinnakkain ylitse styyralla, mutta ennen starttia tuuli shiftasi hivenen lounaaseen. Taktiikkana oli tulla suunnilleen keskeltä linjalle, jotta ylinostamisen vaaraa ei syntyisi ja tuota keittoa voisi päästä tarjoamaan jollekulle toiselle. Muuten hyvä suunnitelma, mutta viimeinen lenkki alaspäin oli liian pitkä ja myöhästyimme startista taas luvattoman paljon. Onneksi meille aukesi nopeasti tilaa heittää jonkun H-veneen perässä paaralle ja vapaisiin tuuliin.

Startin jälkeen ajettiin pitkä halssi käärmesaarille, jossa heitettiin venda. Vendan jälkeen klaarattiin helposti länsiviitta ja iso osa pienen lähdön fleettiä oli radan vasemmassa reunassa. Sieltä ehti meidän eteen vain yksi Albin Express (Kira?). Alapuolle tuli pari First 31.7:aa, muut olivat jo kauempana takana. Albin heitti vendan suoraan meidän eteen, mutta koska kurssi oli suoraan kohti Melkin kulmaa ei vendakaan tuntunut hyvältä. Löysättiin vähän skuutteja ja laskettiin alakautta ohi. Melkillä jouduttiin kuitenkin tekemään yksi lyhyt tikki ylöspäin, jotta päästiin kiertämään pohjoispoijulle.

Yhden halssin kryssillä rysäkarille vedettiin etumatkaa oman lähtöryhmän veneisiin ja Audi alkoi lähestyä. Rysäkarin eteläviitalla jouduttiin tekemään pieni vekki ylöspäin, mutta täälläkin oltiin siis vielä fleetin kärjessä. Rysäkarilla Audi meni menojaan ja nosti ohituksen jälkeen spinnun. Me katselimme tuulikulmaa ja tuulen nopeutta ja päätimme odottaa vielä hetken. Ajoimme pientä yläbanaania Rönnkobbenia kohti ja vähän ennen sitä nostimme genaakkerin. Klaarasimme luodon, mutta parissa puuskassa pidon menettäminen peräsimestä oli todella lähellä. Jälkikäteen voi miettiä olisiko genaakkeri kuitenkin pitänyt nostaa aiemmin…

Stora Ådholmenia kohti edettiin jiippaille. Tuulessa oli saaren lähellä isoja reikiä, mutta taisimme selvitä niistä kohtuu hyvin. Takaa lähestyi Spirit of Juniper ja Nerissa. Spirit ajoi alakautta ohi käärmesaarten rännissä, mutta Nerissa jäi jonnekin kauemmaksi ilmeisesti saarten takana olevan kevyemmän tuulen takia. Punaisella kepillä heitettiin viimeinen jiippi ja loppusuoralla ei ihmeitä tapahtunut.

Hyvä ja ehjä purjehdus koko miehistöltä. Mittareiden kalibrointiin pitää vielä kiinnittää enemmän huomiota, jotta päästäisiin oikeasti ajamaan targettaja vastaan. Pidemmillä halsseilla keskituulella päästiin mukavasti kokeilemaan trimmien vaikutusta venevauhtiin. Omalta kohdalta huomaa hyvin, että jos keskittyminen ajamisesta herpaantuu vähänkään johonkin muuhun, niin se näkyy välittömästi vauhdissa. Pitäisi vaan pystyä sulkemaan kaikki mahdolliset häiriöt pois mielestä kun pitelee pinnaa kädessään.

Gasti: Jukka, Pekka, Fredi ja Kimmo

Tulos: 10/19

Kimmo

Myöhässä lähdössä, alapuolella Aniara

Albin Express vendaa eteen

Audi ohittaa

Tiukkaa kulmaa Rönnkobbenille

Spirit of Juniper ohittaa alakautta

Tänään käytiin siirtämässä rampautunut Shere Khan koneella takaisin kotisatamaan. Samalla bongattiin tuttuja veneitä saaria kiertelemässä. ORCi-rankingin ensimmäinen osakilpailu sujui aika paljon rauhallisemmassa kelissä kuin meidän eilinen koitos. Tässä hivenen kuvasatoa:

LOW

LOW

Ulla

Ulla

SPS:n Star aktiivit olivat myös vesillä

Sääennusteita seurattiin pitkin viikkoa mielenkiinnolla, koska nyt oli luvassa kunnon keliä. Aamulla veneelle tultaessa keli ei vaikuttanut kovin pahalta ja kun konetettiin kohti Hoskia pyöri tuuli noin 20 solmussa puuskien ollessa yli 25 solmua. Aluksi nostimme täyden ison, mutta heti kävi selväksi, että yksi reivi on otettava sisään. Lähtöalueella ei ollut tungosta, ilmeisesti useampikin venekunta oli päättynyt jäädä kotiin vetämään lonkkaa. Radalle lähtivät vain FinnFun, Nauti n Nolla,  Relax, Hertta Ässä ja me. Ennen starttia saatiin fokka joten kuten ylös, mutta tässä hässäkässä missasin ensimmäisen paukun. Tästä johtuen lähdimme noin minuutin muita perässä.

Takaa-ajo sujui kohtuu hyvin puuskaisessa kelissä. Hertta Ässä pysyi hienosti isompien kyydissä, mutta Tammakarin punaisen poijun jälkeen saimme heidän kiinni. Tuuli pyöri tässä vaiheessa 30 solmun molemmilla puolilla. Sivutuulessakin vauhdit kävivät välillä yli kymmenessä solmussa. Trutkobbenilta fleetti jatkoi lenssiä kohti Rysäkaria.  Me olimme kai ainut venekunta joka nykäisi ylös myötätuulipurjeita. Pienemmän genaakkerin noston jälkeen tehtiin jiippi, joka päättyi – kuten arvata saattaa – massiiviseen broachiin. Kun vene saatiin ylös ja oikeaan suuntaa oli kurssi hienosti kohti seuraavaa merkkiä ja muut tulivat perä edellä vastaan. Nexuksen tallenteen mukaan oli tällä pätkällä jossain surffissa ollut vauhtia hetkellisesti yli 16 solmua. Itse en paljoa lokia ehtinyt vilkuilla.

Rysäkarin viitan lähestyessä alkoi heräämään epäilys, että genaakkerilla emme voi jatkaa kohti Rönnkobbenia, koska vene ei pysy lapasessa. Ajoi viitalle vähän liian ahneesti ja kokeilin uutta kurssia. Tämä johti taas uuteen broachiin, onneksi Nauti n Nolla oli ehtinyt kiertää juuri ennen meitä. Broachin takia menimme merkin väärältä puolelta, itse asiassa pötkylä kopsahti ainakin ison puomiin. Tässä hötäkässä myös genaakkerin skuutti irtosi.

Genaakkeri saatiin revittyä alas ja fokka ylös. Kryssimme vielä takaisin ylös merkille, joka oli siis vedetty väärin, mutta muu fleetti oli nyt jo lähes Rönnkobbenilla. Takaa-ajon taas alkaessa huomattiin, että ison purjeen kaksi ylintä ratsastajaa oli irti ja fokassakin oli pieni vekki lattataskun yläpuolella. Edessä oli siis keskeytys ja ensi viikolla matka purjepajalle.

Hauskaa oli siihen asti kun sitä kesti. Kovempi keli rankaisee armotta pienemmistäkin virheistä, mutta luulenpa, että tänä kesänä ei välttämättä tulee enää toista mahdollisuutta vedellä genaakkerilla tuollaisia vauhteja. Harmi kun olin jotenkin kädettänyt videon tallennuksen ja tästä seikkailusta ei jäänyt kuvamateriaalia ihan loppua lukuunottamatta.

Gastit: Pekka, Jukka, Kimmo

Tulos: DNF

Tuulen nopeus minuutin keskiarvoina (m/s)

Isopurjeen ratsastajat pettivät

Viime kesänä tein perus-dymolla merkinnät fallilukoille ja ne kestivät paikoillaan muutaman tunnin kovaa käyttöä. Tälle kaudelle piti keksiä siis jotain muuta. Yachting Worldissa oli mainos tarroista, joissa on fluoresoivat kirjaimet! Tottahan tuollaiset piti saada. Toivottavasti tarrojen liimat ovat sellaiset, että merkinnät ovat paikoillaan vielä syksylläkin, kun illat pimenevät ja hohdokkuudesta on todella hyötyä.

Täällä lisää infoa: http://www.glowfast.com/glowfast-complete-range-of-rope-clutch-labels/

Valoa yössä