Shere Khan Sailing Team

Rantaan tultaessa keli oli sumuisen kostea ja melkein tyyni. Konetettiin Hoski edustalle, matkalla oli jossain pieniä tuulenväreitä, mutta lähtöalueella tuuli oli niin vähän, että tuulimittari ei jaksanut pyöriä. Lautakunta oli valinnut B-radan, jossa olikin mukavasti kryssiä ja lenssiä.

Noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä vispasimme peräsimellä itsemme poikittain lähtölinjalle. Juuri ennen lähtöä alkoi tulla jotain virettä mereltä päin. Ajauduimme styyralla lähtölinjaa rajoittavalle itäpoijulle, jossa heitimme vendan. Nyt ajoimme linjaa paaralla noin solmun vauhtia. Juuri ennen paukkua WSG (First 40) tuli styyralla vastaan, joten jouduimme väistämään heitä. Heti tämän jälkeen nostimme kryssille kohti radan oikeaa laitaa. Thetis (First 31,7) tuli meidän perässä, WSG, Casper (Dehler 34SV) ja Aolele (Sunwind 30) menivät styyralla vasemmalle. Tuuli jatkui kevyenä ja vauhtia oli jotain 1-2 solmun välillä. Heitimme muutaman vendan shifteihin, mutta Thetis sai meidät kiinni. Melkin suunnasta alkoi tuulemaan reilummin ja olimme säkällä täysin oikeassa paikassa. Olimme tässä vaiheessa suoraan Thetiksen perässä, mutta regaoimme nostavaan shiftiin paremmin ja pääsimme yläkautta ohi ilman ylimääräisiä vendoja. Kohta tuulta oli 2-3 m/s ja meillä vauhtia 4-5 solmua ensimmäisten punaisten poijujen kohdalla vasemman laidan veneiden vielä polkiessa paikallaan.

Thetis valui pahasti alemmas, mutta me pääsimme yhdellä halssilla Koirakarille. Täällä nykäistiin genaakkeri ylös ja lähdettiin jiippailemaan kohti eteläpoijua. Tuulta Koirakarilla oli jo noin 4 m/s ja kaikki muut olivat meistä kaukana perässä. Leikkasimme siten, että saimme vauhdin pidettyä yli kuudessa solmussa. Tosin eteläpoijulla tästä jouduttiin tinkimään tuulen hyytyessä lähempänä rantaa. Alamerkin kierto meni ihan ok, vaikka viimeinen jiippi osui aika lähelle. Etumatkaa kaikkiin muihin oli edelleen runsaasti.

Kryssillä varottiin joutumasta liian lähelle Pihlajasaarta, jossa näytti olevan kevyempää. Koirakarin kierron jälkeen nykäistiin taas genaakkeri ylös ja päästiin leikkaamaan hyvällä kulmalla maaliin. Paukku tuli siis minuuttien erolla seuraavana tulevaan Casperiin. Täydellinen onnenkantamoinenhan tuo oli, mutta kyllä se silti mukavalta tuntuu.

Tulos: 1/5

Gastit: Eeva, Pekka ja Risto

Kimmo

Tiistaina suunnattiin Kruunuvuoren selälle, jossa HTPS järjesti kaksi ratakisalähtöä. Ennen kisaa nykäistiin genaakkeri pari kertaa ylös ja harjoiteltiin vähän manöövereja. Tässä vaiheessa tuulta oli noin 2-3 m/s etelänpuolelta. Starttihetken lähetyessä tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja lautakunnalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nykäistä lykkäysviiri ylös. Odottelun jälkeen tuuli virisi uudelleen ja lähdöt saatiin töötättyä liikkeelle.

1. Lähtö

Vaikka rata oli lykkäyksen jälkeen rakennettu uudelleen se oli edelleen kohtuullisen vino. Lähdössä oltiin perinteiseen tapaan pahasti myöhässä ja väärässä päässä linjaa. Päästiin sentään styyralla radan puolelle ja suunnattiin siis vahvasti vasempaan laitaan. Täällä oli paljon enemmän tuulta ja vendan jälkeen olimme jo kohtuullisen hyvissä asemissa. Ylämerkillä oltiin samoihin aikoihin kuin Stella, Lutfisk ja tuntemattomaksi jäänyt H-vene. Lutfiskillä oli jotain kähinää H-veneen kanssa ja pääsimme kuittaamaan heidän ohi. Alamerkillä loistavasti ajanut H-vene oli edelleen meidän edellä. Myös Lutfisk kuittasi meidän ohi lenssillä. Muut olivat jääneet jo kohtuullisen kauas. Seuraavalla kryssillä kuitattiin H-veneestä ohi. Loppukierroksilla Lutfisk ohitti vielä Stellan, joten maaliin tultiin järjestyksessä Lutfisk , Stella ja me.

2. Lähtö

Myös toista lähtöä lykättiin, jotta rata voitiin kääntää tuulen suuntaan. Tässä lähdössä se olikin jo hyvin suorassa, mutta tuulta oli enää noin 2m/s välillä jopa alle. Tällä kertaa lähtö otettiin nappiin, tultiin hyvissä ajoin linjalle ja saatiin slööraamalla vauhti ennen kryssille nostamista. Jatkettiin vasempaan laitaan, kunnes saatiin laskeva puuska johon heitettiin venda. Ylämerkillä oltiin ensimmäisenä. Genaakkerin nostossa tackline irtosi ja tässä tuhraantui vähän aikaa. Merkin jälkeen Stella oli lähellä perässä ja kun keskemmällä rataa näytti tuulevan paremmin jiipattiin sinne. Aluksi homma näytti toimivan hyvin, mutta Stella ja myös Lutfisk ohittivat meidät taas lenssillä. Alamerkillä oltiin ihan Lutfiskin perässä ja jouduttiin heittämään siitä pois. Nyt radan oikea laita toimi ilmeisesti paremmin ja jäimme aika paljon Stellasta ja Lutfiskistä. Loput kierrokset mentiin edelleen samassa järjestyksessä, me jäimme vielä kärjelle jonkin verran lisää ja lopussa Valpuri pääsi myös kohtuullisen lähelle.

Jotenkin noin se vissiin meni, ylläoleva on kirjoitettu vapaasti muistin varassa, joten kaikki tapahtumat eivät välttämättä ole prikulleen oikein. Mukavaa kuitenkin oli alun ”tuleekohan tästä tyynessä kisaamisesta yhtään mitään” odottelusta huolimatta. Ratakisassa manööverit korostuvat ja vähän vajaalla porukalle näissä oli lievää haastetta. Toisaalta kevyessä kelissä ehtii gastit hyvin sinkoilla eri puolille venettä ja näin kompensoida käsien puutettu. Genaakkerin tack- ja skuuttilukkojen aukeamisiin pitäisi keksiä jotain, tämä ongelma vaivasi jo Emäsalossa.

Gastit: Ville, Jukka, Kimmo V

Pienten päikkäreiden jälkeen on aika kerrata yön kisan tapahtumat. Pyysaareen siirryttiin hyvissä ajoin lauantaina iltapäivällä. Rannassa tehtiin vielä hienosäätöä rikiin ja kipparikokouksen jälkeen lämmitettiin jauhelihapastaa energiavarastojen täyttämiseksi. Rannassa katseltiin vielä ensimmäisen luokan lähtöä, jolloin tuuli kuoli lähes täysin takaa nousevan ukkospilven räiskiessä salamoita.

Ehtiikö Folkkarit lähtöviivalle ennen starttia?

Genaakkeri rikattiin paaran lähtöä varten, mutta kun oltiin nostamassa purjeita, nosti ukkoskuuro tuulta oikealta. No koska genua ei ollut vielä ylhäällä, niin ei muuta kuin säkki keulastaagin ympäri toiselle puolelle. Lähdössä suunitelma oli lähteä vasemmasta reunasta, jotta pari ensimmäistä itäviittaa päästäisiin ilman jiippiä. Lähdössä oltiin oikeassa paikassa, mutta vähän myöhässä, joten jäätiin muiden taakse. Vauhtia saatii kyllä ihan hyvin ja pienen pujottelin jälkeen päästiin ylimmäiseksi veneeksi Kruunuvuoren selällä. Tässä vaiheessa ukkoskuuro toi päälle kaatosateen ja tuuli alkoi uhkaavasti hyytyä.

Suomenlinnan kohdalla tuuli tuli jo niin päin, että pudotettiin genaakkeri pois. Tässä ajettiin vahingossa hölmöstä vajaa minuutti alaspäin, mutta tuulen edelleen kääntyessä jouduttiin vendaamaan kohti Kustaanmiekkaa. Sade loppui, mutta tuuli oli edelleen heikkoa. Kustaanmiekassa jouduttiin vähän varomaan Pietariin lähtevää risteilijää. Heikko itätuuli alkoi viritä saderintaman väistyessä, tässä oltiin hyvin hereillä ja vetäistiin genaakkeri ylös. Luokan kärki oli jo kiertänyt Vallisaaren kärjen ja karkasi hyvissä tuulissa. Ohitimme tässä kohtaa ainakin S/Y Ullan. Ramdata, Vilkas ja Cosa Nostra menivät vähän edellä.

Alkoi kryssi itäänpäin. Tuuli oli 2-3 m/s. Valitsemme reitin luotojen ulkopuolelta ja heitimme vendan Märaskrinin jälkeen takaisin väylälle kohti Kuivahevosta. Tässä koettiin taas lyhyt pläkä. Ramdata oli mennyt lähempää Villinkiä ja olimme ohittaneet heidät. Pienen pysähdyksen jälkeen tuli pieni tohahdus etelästä ja taas olimme hereillä genaakkerin nostossa. Ramdata seurasi esimerkkiä ja nosti spinnun, mutta ilo jäi lyhysaikaiseksi. Tästä eteenpäin saatiin siis koko kisan loppuun tasaisesti voimistuvaa itätuulta. Kippari meni tässä vaiheessa tirsoille, joten Sipoonselän tapahtumista ei ole selkeää kuvaa. Kuulemma paljon oli kevyellä kryssillä ohiteltu hitaampia veneitä.

Pläkässä Kuivahevosella

Kippari siirtyi puikkoihin Kaivokarin nurkalla ja pian päästiin vetelemään pidempiä siivuja Emäsalon pohjoispuolella. Tuulta oli 4-5m/s ja vauhti pidettiin noin 5,8 solmussa. Vene toimi hienosti ykkös genualla. Hakasalon itäviittaa lähestyttäessä ajettiin leikkari vähän pitkäksi, mutta s/y Ulla oli vielä ylempänä. He ajoivat paremmalla vauhdilla yläkautta ohi. Laskeskeltiin tuulen suuntaa ja tulevaa kurssia ja pääteltiin, että merkillä nousee genaakkeri sivutuulipätkälle. Noston kanssa kuitenkin emmittiin, koska kulma tuntui tiukalta. Lopulta vedettiin genaakkeri ylös ja sehän kantoi hienosti, kuten alunperin oli laskettu. Turha arkuus pois.

Furuholmia lähestyttäessä keli keveni odotetusti saarten alkaessa suojata. Pidäteltiin Penelopea (JOD) takana, vaikka he välillä yrittävät yläpuolelta ohi. Cosa Nostra ajoi hienosti ja pääsi edelle. Merkillä jiipattiin pienessä ruuhkassa kohti siltaa. Silta selvitettiin genaakkerilla ja Kilpilahdella lähdettiin nousemaan tiukasti. Aluksi ajettiin turhankin tiukalla genaakkerilla ja vauhtia ei saatu varmaan juurikaan genuaa enemmän. Kun uskallettiin hiukan avata skuuttia saatiin kunnolla vauhtia lisää. Ådholmenin kohdilla Valpurin ohitus tuotti hieman päänvaivaa. Aluksi näytti, että mennään ihan hienosti yli, mutta genaakkeri tippui yllättäen vedosta ja jouduimme laskemaan heidän perään. Ensimmäiseen nostoyritykseen Valpuri vastasi ja yritimme pushata alakautta ohi. Vauhti ja tila rantaa loppui kuitenkin kesken. Toinen isku tehtiin Ådholmenin jälkeen. Jälleen Valpuri nosti eteen ja me brouchattiin pari kertaa. Noston jälkeen tuli kuitenkin mukava puuska ja nyt pääsimme laskemaan hyvällä vauhdilla tarpeeksi kaukaa heidän altaan ohi.

Sipoonselälle tultaessa näytti, että joudumme leikkaamaan tosi paljon, mutta onneksi tuuli friskasi hivenen ollen nyt noin 6-7m/s. Saimme genaakkeriin todella hyvän lenssitrimmin. Kun tacklinestä laskee noin 50cm saa purjeen pullistumaan tuulen puolelle lähes spinnun tapaan. Vedimme kaulaa Penelopeen ja ohitettuun Valpuriin.

Risto, Pekka ja Jukka ajavat lenssiä Villingin ulkopuolella

Santahaminan eteläpoijulla Cosa Nostra, Ulla ja Vilkas olivat kohtuullisen lähellä. Tuuli kuitenkin hyytyi hivenen ja emmekä päässeet oikein iskuetäisyydelle. Jiipattiin kohti Kustaanmiekkaa jonka tuulityhjiössä erot taas kaventuivat. Ulla tiputti tässä spinnun, mutta me taistelimme Suomenlinnan muureja hipoen alakautta ohi. Mekin jouduimme kuitenkin melko pian vaihtamaan genuaan. Kulosaaren kupeessa meno vaihtui täydeksi kryssiksi ja saimme melkein Vilkaksen kiinni kun he ajoivat Laajasalon kallioiden alle kevyisiin tuuliin.

Kaiken kaikkiaan kisa meni hyvin ja veneestä opittiin taas hurjasti. Erityisesti kryssivauhti kevyissä tuulissa ja paluu lenssi olivat lupaavia. Kisa käytännössä hävittiin jo lähdössä Kruunuvuoden selällä, jonka jälkeen ei kärkiveneitä enää näkynyt. Toisaalta monia samannopeuksisia veneitä vastaan pystyttiin taistelemaan ihan tasapäisesti. Kyllä se tästä, kunhan saa vaan tunteja alle uudella veneellä.

Tulos: 10/18 (http://www.htps.info/emasalo/2010/Emasalon_Lenkki_2010_tulokset.pdf)

Kimmo

Gasteina: Risto, Tuomo, Pekka ja Jukka

Eilen käytin vielä lyhyesti vesillä hakemassa trimmejä fokkaan ja genuaan. Fokkaan nostettiin parilla sakkelilla ylöspäin ja nyt sen sai skuutattua järkevän näköiseksi. Tämän jälkeen tehtiin jonkin näköinen kuorivaihto ja katseltiin genuaa. On sekin hieno! Sääennusteen mukaan tämä tulee olemaan ykkösase viikonlopun kisassa. Lopuksi vetäistiin genaakkeri ylös ja palattiin rantaan. Genaakkerilla kokeiltiin vähän nousukulmia ja 4-5 m/s tuulessa päästiin lähes 50 asteen apparenttiin. Vauhtia oli tasaisessa vedessä noin 7,2 solmua (mittareita ei ole kyllä mitenkään kalibroitu, joten luvut eivät välttämättä ole luotettavia).

Alla on pari hätäistä kuvaa jostain slööriltä.

North Sails 3DL isopurje

North Sails 3DL Genoa

Kimmo

Isopurjeen latat löytyivät maanantaina, joten tiistaina päästiin sitten baanalle. Isopujeen noston jälkeen fiksattiin outhaul kuntoon, myös fokka saatiin ylös vaikka aluksin tuntui että se ei ole yhteensopiva keulaharuksen profiilin kanssa. Syyksi paljasui kisan jälkeen ihmeellinen teippi liikkinarun yläpäässä.

Tuulta oli lähtöalueella 6-7  m/s idästä, puuskissa enemmänkin. Radaksi oli valittu tuttu ja turvallinen E. Lähtölinja oli kohtuullisen lähellä käärmeluotoja ja lautakunta oli saanut järjestettyä vastatuulilähdön. Tästä täydet pisteet heille, koska paaran sivutuulilähtö olisi ollut huonoin mahdollinen vaihtoehto. Lähtö oli kipparille ensimmäinen, joten otin sen tietoisesti kohtuu rauhallisesti. Suunnitelma oli tulla paaralla linjan alle ja siitä vendata johonkin sopivaan rakoon. No, linjalle tultaessa oltiin jo pahasti myöhässä ja venda heitettiin liian aikaisin. Näin ollen lähdettiin ihan poijun vierestä uuden vendan kautta paaralla. Ihan viimeisiä ei oltu ja päästii mukanavasti vapaisiin tuuliin isoimmin porukan painaessa styyralla oikeaan laitaan.

Ylämerkin kierron jälkeen genaakkerin nosto ei ollut maailman nopein, mutta ihan ok. Rintsikoistakin selvittiin kohtuu nopeasti kun miehistö kiskoi sopivasti liikeistä. Tästä alkoi jiippailu kohti Miessaarta. Näin jälkeenpäin analysoiden olisi pitänyt leikata vain rohkeammin, jotta vene saadaan vauhtiin. Genaakkerilla ajaessa tämä olisi ainut tapa pärjätä, koska alas mentäessä vauhdissa häviää varmasti. Alamerkin kiertossa ajoitus oli suhteellisen hyvin kohdallaan. Ei mikään agressiivinen kierto, mutta eipä siinä paljoakaan hävitty. Kryssi takaisiin Käärmeluodoille sujui kohtuullisen hyvin. Tuntui, että tälläkin miehistäpainolla Genua olisi voinut toimia (vaikea vielä sanoa, kun ko. purjetta ei ole nostettu kertaakaan). Tästäkin oppi oli se, että vene pitää saada vauhtiin. Pinnapainetta on sen verran, että venettä ajaa helposti aivan liian ylös.

Mitä opittiin:

1. Vene vauhtiin: lenssillä enemmän leikkausta ja kryssillä vähemmän piinausta.

2. Jiipeissä Tuomo toteutti ”grab and run” taktiikkaa keulakannella eli uudesta skuutista kiinni ja juoksua vanttien ohi kohti takakulmaa. Toimii!

Tulos: 14 / 24

Gastit: Taru, Ville ja Tuomo

Kimmo

Ps. kuvia ei taaskaan ehditty ottaa…

Helatrorstaina tyhjennettiin vene kaikesta ylimääräisestä roinasta. Pois lähtivät retkipurjeet, symmetriset spinnut, ylimääräiset köydet, vanhentunut sammutin jne jne. Vielä tänään pois vietiin vanha akku ja torstain kuormasta unohtunut salongin Lagun-pöytä. Tänään sain asennettua kaksi uutta akkua paikoilleen, tosin oikeasta kaksoisakkujärjestelmästä puuttuu vielä uusi pääkytkin.

Torstaina nostettiin myös kisaiso puomille, mutta siihempä ei veneestä löytynyt sopivan mittaisia lattoja. Ne pitäisi vielä saada vanhan omistajan autotallista ennen tiistaita, jolloin ajetaan ensimmäinen kilpailu Kopun Tiistis. Viikon seuraa kevään päätapahtuma HTPS:n järjestämä Emäsalon Lenkki.

Kimmo

Tänään lähdettiin taas ulos kiertelemään poijuja. Ilmat ovat vihdoin lämmenneet ja tuulta oli 5-6 m/s idästä. Täydellinen harjoittelukeli siis. Valittiin pari poijua kryssi lenssi radaksi ja alettiin kiertämään niitä, rundeja tehtiin varmaan 6-7 kappaletta. Homma toimii periaatteessa ihan ok, mutta ajoituksissa on vielä tekemistä. Käytännössä jokaisella alamerkillä oltiin myöhässä. Myös ylämerkeillä pitäisi pystyä toimimaan koordinoidummin, jotta genaakkeri saataisiin nopeammin ylös. Keulakaiteessa oleva tacklinen ploki pitää vaihtaa isompaa, jotta käysi kulkee siitä paremmin läpi.

Miehistöä oli tänään reilusti eli seitsemän. Käytännössä näin monelle ei oikein löydy mielekkäästi tehtäviä. Lisäkäsistä voisi kyllä olla hyötyä, mutta tämän kokoisessa veneessä niitä eivät kaikki mahdu heiluttelemaan. Optimi määrä näyttäisi olevan siis 6.

Gasteina tänään: Mervi, Risto, Taru, Ville, Jukka, Pekka

Kimmo

Eilen käytiin Sirpalesaaren ulkopuolella harjoittelemassa manööveitä genaakkerilla. Kokemus oli uusi meille kaikille, koska kukaan ei ollut aiemmin ajellut veneellä, jossa on keulapuomi. Allekirjoittaneella on tosin kokemusta asymmetrisistä, jota ajetaan spinnupuomilla ja siinähän piuhoja on vielä vähän enemmän. Sää oli paljon ennakoitua mukavampi, aurinko paistoi ja sadepilvet roikkuivat dramaattisen näköisinä kaupungin päällä koko illan ajan. Tuulta oli 4-5 m/s lännestä.

Rannassa käytiin perusasiat genaakkerin rikaamisesta läpi, mutta siinä on tunnetusti vähän hankala visualisoida tilanteita, koska kaikki purjeet on alhaalla. Sitten lähdettiin vesille. Ensimmäinen nosto yritettiin tehdä tack-line kaiteen välissä, mutta kun siitä selvittiin, niin nostot ja laskut menivät ihan mallikkaasti. Harjoiteltiin jiippejä sekä puomin ja keulastaakin välistä ”sisäkautta”, että ”ulkokautta (jälkimmäinen lähinnä sen takia, että joskus piuhat sattuivat menemään niin). ”Sisäkautta” on noissa keleissä selkeästi helpompi ja nopeampi. Genaakkeri laskettiin aina keulaluukuun, mikä tuntuu toimiva hyvin. Pari kertaa tosin piuhat saatiin menemään jotenkin ristiin fokan skuuttien kanssa. Mulla ei ole ihan täyttä kuvaa mitä näissä tilanteissa meni pieleen, joten sitä pitää vielä analysoida seuraavalla kerralla.

Assyja tuli veneen mukana kaksi, Norhtin tekemä oli selkeästi pienempi, litteämpi ja vanhempi kuin Webari, joten ei ole epäselvää mikä on ykköspurje

Gasteina: Eeva, Katariina, Pekka ja Jukka

Kimmo