Shere Khan Sailing Team

Ensiksi pahoittelut viime aikojen radiohiljaisuudesta. Siviilipuolella oli sen verran kiireistä, että raportti IRC SM-kisoista jäi kirjoittamatta ja Helsinkin Tallinna Race peräti kokonaan kisaamatta. Lauantaina oltiin kuitenkin taas mukana Henri Lloyd Racessa, joka oli samalla kauden viimeinen IRC Ranking osakilpailu.

Sääennuste ennusti kevyttä keliä. Lähtö oli sivutuulen paaralla. Saatiin ihan ok lähtö läheltä poijua. Muutaman nopeamman veneen kiihdytettyä edestä pois saatii hyvin vapaata tuulta. Kulma oli melkoisen tiukkaa mutta hetken empisen jälkeen nostettiin kuitenkin genaakkeri. Genaakkeri saatii pysymään vedossa Husukiven ohi ja aina eteläpoijulle asti, josta jiipattiin Isosaaren itäpuolelta kohti Kassua. Aluksi tuuli oli todella heikkoa, mutta sitten se voimistui hieman ja kääntyi luoteeseen. Kassulle päästiin siis genaakkerilla yhtä halssia.

Kassun kierron jälkeen lähdettiin löysää kryssiä takaisin kohti Lauttasaarta. Ensimmäinen sadekuuro käänsi tuule takaisin pohjoiseen. Sateen etureunassa tuli melkoisen kovaa puuskaa, fokka laitettiin jo valmiiksi vaihtoa varten. Onneksi vaihtoa ei kuitenkaan tehty, koska tuuli laski yhtä nopeasti kuin se oli alkanutkin. Kryssi kuurojen kääntelevässä tuulessa oli hankalaa. Muutama shifti ennustettiin oikein ja näin oltiin radan oikeassa laidassa niiden tullessa.

Viimeinen sadekuuro tappoi tuulen lähes kokonaan juuri kun olimme tulossa Melkin ja Pihliksen väliin. Tässä kohdissa kipparin keskittyminen ei ollut parhaimmillaan ja heitimme ylimääräisi vendoja tuule shiftaillessa. Pätkä oli muillekin tässä olleille veneille vaikea, mutta me otimme turpaan eniten.

Gastit: Pekka ja Jukka

Tulos: 10/10 (IRC kokonaistulokset)

Lauantaina käytiin aloittelemassa syyskauden purjehdukset Marjaniemen Purjehtijoiden järjestämässä Eestiluodon maljassa. Isossa luokassa oli mukavasti kymmenen venettä. Kirjoitetaan tästä nyt pikainen raportti näin jälkikäteen.

Lähdössä kippari oli hivenen ruosteessa ja matkaan päästii noin kolmannesta rivistä. Kohtuu hyvin saatiin kuitenkin vapaata tuulta ja pienemmät veneet alkoivat jäädä taakse. Keulilla vetivät luokan isoimmat Firstit 36.7 ja 40:nen. Ensimmäinen venda meni harjoittelun piikkiin ja jouduimme dippamaan first 31.7 Watataitin takaa.  Tämä osoittautui kohtalokkaaksi, sillä he pääsivät juuri meidän eteen ennen sivutuuliosuutta ulos Villinginluodolle. Vasta luodon kohdilla tuulen selkiytyessä pääsimme yläkautta ohi.

Kryssillä Myllärille saimme hieman kasvatettua eroa Watataitiin ja isot vetivät vähän eroa meihin. Luodon kierron jälkeen saimme genaakkerin nopeasti ylös ja pätkä takaisin veneväylälle oli kohtuullisen tapahtumaköyhä. Genaakkerin nykäistiin alas tuulen puolelta, jolla valmistauduimme jibe-settiin seuraavalla merkillä. Eteläpoijulle mentiin lähes yhtä halssia, jouduimme ottamaan vain yhden korjaavan vendan juuri ennen merkkiä.

Seuraava lenssipätkä oli myös lähes yhtä halssia. Ajoimme aika syvään, ehkä jopa liian syvään, koska kärkiveneet vetivät tässä lisää kaulaa. Myöskään Watataitiin ei silmämääräisesti saatu eroa. Sade rintama saavutti meidät tässä vaiheessa ja tuuli nousi nopeasti 16-18 solmuun. Annoin käskyn vaihtaa keulalle fokan, mutta tämä osoittautui virheeksi. Alamarkin kierton jiipin kautta meni hienosti, mutta kun lähdimme takaisin sisään saaristoon tuuli putosi selkeästi alle 10 solmun. Matkaa oli kuitenkin sen verran vähän jäljellä, että kuorivaihdon häslingissä olisi luultavasti myös hävitty niin paljon aikaa, että vaihto ei kannata.

Maalisuoralle saatiin vielä genaakkeri vetoon. Maalissa oli jo selvää, että ero Watataitiin ei tulisi riittämään. Tuloksena siis kakkossija, kuten viime vuonnakin.

Tulos 2/10

Gastit: Jukka, Fredi, Hanna

Kevätkauden viimeinen kisa Shere Khanille oli kaksipurjehduksena vedettävä Helsinki Two Star Race. Pekka lähti tähän koitokseen gastiksi. Rekisteröitymisen ja meidän kohdalle sattuneen turvatarkastuksen jälkeen, käytiin syömässä Blue Peterissä. Lyhyen ruokalevon jälkeen suunnattiin ulos lähtöalueelle.

Lähdössä tuulta oli idän puolelta noin 12 solmua. Nostettiin keulalle genoa, vaikka oltiin sen tuulialueen yläpäässä. Suunta Kassulle ei ollut kuitenkaan täysin kryssiä ja tuuliennuste oli moinaava. Laskettiin näin säästävämme yhden purjeenvaihdon. Paaran startti on aina vähän hankala ja me pyörimme poijupään yläpuolella. Kiihdytettäessä linjalle Ramdata pääsi nostamaan meidät yli poijusta, joten jouduimme ottamaan vielä yhden kierroksen ja lähtemään kärkiryhmän (ainakin Ramdata, Casper, Relax) perään. Meidän taaksi jäi vielä ainakin Extasia ja Heili.

Sivuvastainen tuuli muuttui kryssiksi, jossain Gråsan tienoilla ja tuuli moinasi tihkusateen alettua kastella fleettiä. Me ajelimme paaran halssia vaikka kurssi laskikin melkoisesti. Odotettu suurempi shifi tulikin ja heitimme yhdellä vendalla melkein suoraan Kassulle, jossa krossasimme juuri Ramdatan edestä. Taktiikkapuoli toimi siis paljon paremmin kuin Suursaaren alussa. Pian Kassun kierron jälkeen tuuli tyyntyi lähes kokonaan.

Uusi tuuli virisi hieman yllättäen kaakosta, joten matkaa kohti Porkkalaa jatkettiin genaakkerilla. Taktiikkana oli tälläkin kertaa ajaa reilusti vauhtia, vaikka matkaa tuleekin leikkauksen takia enemmän kuin spinnuveneillä. Vaikea sanoa kannattiko tämä. Porkkalaan ajettiin hieman nopeammin kuin esim. Raita II pienestä luokasta. Viimeisessä jiipissä ennen Porkkalan merkkiä putosi genaakkerin skuutti irti purjeesta. Tämä aiheutti ylimääräistä sähellystä, joka maksoi merkinkierrossa muutaman minuutin.

Strekki Suomenlahden yli Uusmadalalle alkoi sivuvastaina, joka jälleen muuttui kryssiksi. Matala keskus oli nyt menossa ohitse ja tuuli tulisi kiertämään tasaisesti idän puolelta etelän kautta länteen ja voimistuen melkoisesti. Venda heitettiin vielä kohtuu kevyessä kelissä, joka taas hetkeksi tyyntyi melkein täysin. Uusi tuuli alkoin nyt lounaasta, nostettiin genaakkeri ylös. Tuuli alkoi nopeasti voimistua yli 15 solmun muutama maili ennen Uusmadalaa, joten genaakkeri ei enää kantanut näin tiukkaan kulmaan. Jouduimme tipauttamaan genaakkerin ja ajelemaan hetken ilman keulapurjetta kunnes saatiin kannella lojunut genoa vaihdettua fokkaan. Suunta oli kuitenkin koko ajan sivutuulta merkkiä kohti, joten aikaa ei hävitty ihan hirveästi.

Uusmadalalta alkoi 8 mailin lenssipätkä itään kohti Kuradimunaa. Tuuli oli jo melkein 20 solmua. Päätimme ottaa tämän pätkän rauhallisesti ilman spinnua. Saimme vähän kerättyä voimia ja syötyä jotain lämmintä. Ei ihan kisahengen mukaista, mutta joskus näitäkin päätöksiä pitää tehdä. Kuradimunalla isommat veneet olivat jo kaukana horisontissa. Me nostettiin sivumyötäiseen tuuleen pienempi genaakkeri ja jätettiin fokka ylös broachien varalta. Tällä pätkällä Shere Khan oli elementissään. Loki pyöri jatkusti yhdeksän solmu tietämillä ja parhaissa surffeissa vauhtia oli 12-14 solmua. Ja mikä parasta pitkiä surffeja tuli koko ajan lisää Viron rannikon eteentyessä ja aallokon näin kasvaessa. Ohitimme tällä pätkällä hienosti ajaneen pikkuluokan Penelopen, joka ajoi ensin spinnulla alemmaksi ja tuli lopun ilman spinnua.

Alamerkkiä toimineella länsipoijulla otimme genaakkerin ajoissa alas ja valmistauduimme kovaan 10 mailin kryssiin Kassulle. Merkille tultaessa niskaan saatiin taas sadetta ja tuuli tyyntyi hetkeksi alle 15 solmuun. Nopeasti tuuli nousi kuitenkin takaisin 20-22 solmuun ja aallokkoa vasten meno oli melkoista tökkimistä. Lopulta tajusimme, että voihan tässä veneessä ottaa isoon myös reivin ja näin saatiin kallistus hallintaan. Tällä setillä pystyttiin ajamaan vauhtia ja väistelemään aaltoja. Emme välittäneet niin paljon nousukulmista ja kunhan vene pysyi vaan vauhdissa. Penelope ajoi tätä pätkää meitä paremmin, mutta olimme tyytyväisiä kun emme jääneet heistä kovinkaan paljoa. Edellä näimme myös muita meidän luokan veneitä.

Lopulta pääsime puolen päivän maissa Kassulle kovimpien puuskien ollessa 26-28 solmua. Kassulta kulma kohti Katajaluotoa oli sen verran tiukka, että genaakkeria ei voinut ajatella. Reivatulla isolla ja fokallakin surffailtiin välillä reilusti yli kymmentä solmua. Ytterillä ja Melkillä oli melkoinen kuhina Helsinki Cupin veneiden kisatessa reippaassa kelissä. Jollia ja yksi F18 katamaraanikin oli kumossa meidän reitin läheisyydessä, mutta kukaan ei viittilöinyt siihen malliin, että olisivat apua tarvinneet. Maalissa olimme kello kahden jälkeen noin 17 tunnin kisaamisen jälkeen.

Tulokseksi tästä kisasta saatiin toinen sija Ramdatan voittaessa puolella tunnilla. Lähtölistan perusteella olisin odottanut enemmänkin veneitä radalle, mutta ehkä ennustettu kovempi tuuli ja sade verottivat osallistumisprosenttia.

Gasti: Pekka

Tulos 2/8

Perjantaina miehistö kokoontui Haukilahteen kipparikokouksen aikoihin. Kokouksen jälkeen aloitettiin kisaan valmistautuminen tilaamalla veneelle pitsat. Ruokailun jälkeen pidettiin lyhyt miehistöpalaveri, jonka jälkeen lähdettiin ulos katselemaan muiden luokkien lähtöjä. IRC-luokka lähti klo 21:00 heikossa itätuulessa. Lähdössä ajatuksena oli lähteä paaralla poijun päästä muiden isompien veneiden perään ja näin saada mahdollisimman vapaat tuulet. Linjalla oli kuitenkin ruuhkaa, joten olimme aika pahasti myöhässä. Lisäksi yläpuolella oli veneitä, mm. Valpuri, jotka blokkasivat tuulta tehokkaasti.

Alkukryssillä isot veneet menivät menojaan. Valpuri kulki hyvää vauhti fokalla, Slender Delta jäi jo tässä vaiheessa melko kauaksi. Melkin poijulla Valpuri kiersi edellä ja nosti spinnun heti luotojen välistä selvittyään. Me seurasimme genaakkerilla perässä. Yritimme hiipiä sen verran ylemmäs, että olisimme päässee yläkautta ohi. Valpuri kuitenkin nosti lopulta eteen. Tuuli ei riittänyt kiihdyttämiseen ohi leestä, joten jouduimme kiertämään ohi kaukaa alakautta.

Kassulta lähdimme kryssimään ulommas etelään idänpuoleisen shiftin toivossa. Tämä taktiikka meni pahasti pieleen. Ulkoa löysimme vain kevyttä tuulta ja shifti tuli lopulta pohjoiseen. Kalbådagrundille ajeltiin skuutteja löysäten, joten matkaa oli tehty paljon ja turhaan. Lopulta tuuli kääntyi vastaiseksi ja voimistui. Kryssi Kotkan portille oli hankala. Aallokko kasvoi aika jyrkäksi ja kokemattomuus veneen pinnassa näkyi selvästi. Olisi pitänyt ajaa vaan reilusti alemmas löysemmillä trimmeillä. Vaihtelimme tuulen mukaan keulalla fokkaa ja genoaa.

Suursaaren pohjoispäässä saimma näköyhteyden Valpuriin, joka oli meitä edellä. Täällä koettiin myös kummallinen ilmiö tuulessa, kun Suursaaren tuulenpuoleisessa rannassa meinasi tuuli kuolla täysin. Onneksi tajusimme ajaa kohtuu nopeasti ulommaksi. Suursaaren länsipuolella tuulta tuli sitten reippaasti lisää. Puuskissa yli 20 knotsia ja ajelimme genaakkerilla 10 solmun surffeja. Pian kävi selväksi, että emme pääsisi merkille ja pudotimme genaakkerin pois. Saaren jäädessä taakse tuuli moinasi takaisin perustuuleksi ja nostimme jälleen genaakkerin.

Paluu Kotkanportilta Kalbådalle oli sivutuulta genaakkerilla. Aluksi saimme hyviä surffeja, mutta vähitellen tuulen moinatessa maininkikin vaimeni. Menimme tässä ohi Valpurista ja parista lyhyempää rataa kiertävästä veneestä. Kalbådan ja Kasuunin välissä oli muutamia isoja shiftejä, joissa vaihtelimme genaakkerin ja genoa välillä. Kasulle tullessa pudotettiin genaakkeri ja mentiin sivutuulessa kohti Melkkiä. Valpuri oli päässyt Kassulla aika lähelle, mutta saimme taas kurottua hieman välimatkaa.

Melkille tultaessa maalin edustalla kellui joukko veneitä, jotka eivät näyttäneet kiikareilla katsoen liikkuvan lainkaan. Meidän tullessa Miessaaren selällä tuuli alkoi pikkuhiljaa täyttyä ja pääsimme pysähtymättä maaliin. Valitsimme kuitenkin väärän laidan ja Valpuri pääsi todella lähelle. Pääsimme kuitenkin juuri ja juuri paaralla heidän edestään maaliin. Laiha lohtu, koska tasoituksessa he pieksivät meidän ja kaikki muutkin sitten oikein kunnolla.

Ensimmäinen Suursaari Shere Khanilla ja ylipäätään kipparina oli opettavainen kokemus. Vahtijärjestelmä ja muonitukset toimivat erittäin hyvin. Silti nukkuminen oli ainakin allekirjoittaneelle jonkinlainen ongelma. Säähän ja taktiikkaan pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota näin pitkässä kisassa.

Gastit: Anna, Pekka, Jukka, Aki ja Antti

Tulos 11/15

Kimmo

Myöhässä linjalta

Kassulla, Valpuri perässä

Aamupläkää

Keulamiehistö jiipin tuoksinassa

Kotkan portilla palaamassa

Kevyttä maalisuoralla

Iltapäivällä rannassa oli lähes täydellinen purjehduskeli. Aurinkoista ja tuulta 7 m/s sekunnissa. Ainut ongelma oli käsiparien vähyys. Oltiin lähdössä liikkeelle kolmella, mutta onneksi saatiin kaapattua Nautiluksen Ilkka messiin Sirpiksen lautalta. Ilkka tuumasi, että kyllä kilpapurjehdus aina elektroniikan kanssa nysväämisen voittaa.

Ulkona keliä alkoi olla jo enemmänkin ja itätuuli oli todella puuskaista. Lautakunta liputti radaksi D rataa myötäpäivään. Onhan se tietysti pitkä rata, mutta melkoisen tylsä. Startti oli sivutuuleen paaralla, mikä aiheutti melkoisen erikoisia kuvioita. Poijun pää olisi ollut parempi, mutta päätimme lähteä keskeltä linjaa, jossa ei varmaan olisi samanlaista ruuhkaa. Startti onnistuikin hienosti, Victoria otta parhaan lähdön, me ja Penelope seuraavina. Saimme nostettua Penelopen eteen ennen länsiviittaa. Melkin kulmalta selvisimme ilman vendoja Victorian perässä pohjoispoijulle, useat veneet joutuivat tekemään tässä tikin ylöspäin.

Poijulta kurssi laskia alas kohti Rysäkaria. Kulma oli kuitenkin aika tiukka ja puuskissa tuulta oli jo lähelle 20 solmua. Emme nostaneet genaakkeria ennenkuin vasta lähellä Rysäkarin viittaa. Victoria karkasi spinnulla ja takaa tulivat broachien saattelemana Kira, Penelope ja toinen first 31,7. Genaakkerin noston jälkeen teimme jiipin vähän myöhään, ja firstit pääsivät sisäkautta ohitse. Rönnkobbenilla oltiin aivan nipussa, mutta meidän genaakkerilasku meni hieman repimikseksi ja firstit vähän karkasivat.

Yhden halssin kryssin jälkeen päästiin Käärmeluotojen rännille. Isommat veneet alkoivat saada meitä kiinni. Viimeisellä tikillä ohitettiin tuntemattomaksi jäänyt first, mutta he heittivät rohkeammin vendan punaisen kepin jälkeen lähempää kiviä ja pääsivät edelle. Takaa tullut Subway ohitti meidän yläkautta. Tämä koitui kuitenkin meidän eduksi, koska sivutuulessa pääsimme heidän peräaallolle ja näiden surffien avulla pääsimme kuittaamaan Firstin ohi yläkautta.

Keli oli hieno , tosin aika puuskainen. Itse kisa oli lyhyttä kryssiä lukuunottamatta melkoista jonoajelu. Tasoituksien jälkeen tulos ei varmaan ole kummoinen.

Gastit: Minna, Jukka ja Ilkka

Tulos: 16/32

Kimmo

Edit: radalla tunnistamattomaksi jäänyt First 31.7 oli tietenkin Lutra Lutra.

Video Webarin ratakisojen tapahtumista (Youtube oli poistanut ääniraidan tekijänoikeuksiin vedoten, joten tämä on nyt mykkäelokuva):

Sunnuntaina oli vuorossa Webarin ratakisa, joka oli samalla IRC-Ranking sarjan ensimmäinen osakilpailu. Ratakisassa on niin paljon tapahtumia, että raportin kirjoittamisen viivästyttyä ei kaikkia yksityiskohtia voi millään muistaa. Yleisfiiliksenä päivästä jäi todella positiiviset muistot. Keli oli perinteiseen tapaan kevyt, mutta lautakunta teki hienoa jälkeä ja kaikki kolme lähtöä saatiin ajettua suhteellisen suorilla radoilla. Radalla oli paljon veneitä, joten tilanteita riitti. Erityisesti isojen ja nopeampien veneiden liikkeitä pitää seurata tarkasti, jotta kaikki menee sääntöjen mukaan.

Miehistö toimi hienosti ja manööverit sujuivat mallikkaasti. Mitä nyt päivän viimeisellä alamerkillä improvioitu harjoittelematon Kiwi-drop aiheutti lievää hässäkkää. Lähdöissä olisi allekirjoittaneelle vielä parannettavaa. Ensimmäinen otettiin tuurilla (?) hyvin linjan keskeltä. Toisessa jouduttiin tyytymään toisen rivin lähtöön veneen päässä. Kolmannessa jouduttiin jarruttelemaan linjalla ja jouduttiin parin veneen jyräämäksi.

Videota seuraa kunhan se valmistuu leikkauspöydältä.

Gastit: Pekka, Jukka, Aki ja Matti

Sijoitus IRC-ranking tuloksissa 9/12

Kimmo

Tässä vielä luvattu video Emäsalon lenkin startista ja Haminansalmesta.

Pitkästä aikaa oli täysi kuuden hengen miehistö kasassa. Mukana oli pari uutta kasvoa Minna ja Aki, joten siirryttäessä Sirpiksestä HTPS:lle vedettiin pientä treeniä. Keli oli tässä vaiheessa aika pirteä, mutta roolitukset genaakkerin nostossa, jiipeissä ja laskuissa pystyttiin käymään läpi. Kisassa manööverit menivätkin sitten erittäin mallikkaasti. Pyysaressa syötiin luonas/päivällinen kipparikokouksen jälkeen, tehtiin viimeiset valmistelut veneeseen ja pidettiin lyhyt taktiikkapalaveri. Kaikki oli valmista starttiin.

Startissa keliä oli edelleen sen verran, että keulalle laitettiin fokka. Kruunuvuoren selälle nousi sumua, mutta näkyvyys säilyi kuitenkin ihan hyvänä. Startin ajoittaminen oli takaa-ajossa hieman hankalaa, joten valuimme linjalla aika alas. Samaan aikaan meidän kanssan lähti Ramdata, jota jouduimme väistämään ensimmäisen vendan jälkeen. Pari seuraavaa vendaa oli kuitenkin sen verran hyviä, että selälle päästyä olimme niukasti edellä (video startista tulossa myöhemmin).

Haminansalmeen tultaessa Ramdata oli aivan perässä ja muutaman ystävällisen herjan jälkeen he pääsivätkin kuittaamaan meidän alakautta ohi. Varmaan hieman painavampana pääsivät puskemaan muutamasta katveesta paremmin läpi. Santiksen ulkopuolella nostettiin genaakkeri. Tästä alkoi pitkä lenssi kohti Emäsalon pohjoiskärkeä, joka oli meille todella hankala. Keskituulella genaakkerilla joutuu leikkaamaan melko paljon, jotta vene pysyy vauhdissa. Spinnuveneet pääsevät tässä kelissä puskemaan jo melko alas, joten meille tulee matkaa paljon enemmän. Ramdata veti tasaisesti kaulaa ja takaa tulevat isommat veneet ottivat kiinni. Lisäksi Ådholmenin eteläpuolella tuuli shiftasi etelään, joten me jouduttiin leikkailemaan vielä koko lahti alas Emäsalon sillalle.

Sillan alituksen jälkeen oli odotetusti koko kisan kevyin pätkä. Tässä arvottiin nostetaanko merkillä fokka vai genaakkeri. Testbed kertoi, että ulkona tuulee vielä ihan mukanasti, joten päädyin fokkaan. Tämä oli kisan isoin taktinen virhe. Tuuli kuoli auringon laskiessa, joten genoa olisi ollut ehdottomasti parempi. Lopulta Hakasalon kulmalla pystyimme heittämään vendan ja vaihtamaan keulalle genoan. Vauhti kohosi heti reilulla solmulla.

Kryssillä länteen saimme lopulta hitaampia veneitä kiinni. Onaksen salmessa oli taas melko kevyttä, mutta saimme pidettyä veneen hyvin vauhdissa. Santahaminan eteläpoijulle tultaessa tuuli nousi genoan ylärajoille, mutta jatkoimme täällä purjeella lyhyen sivutuulipätkän Haminansalmeen. Salmessa nostettiin genaakkeri, jolla vedettiin viimeinen lenssi maaliin.

Tulos 12/18

Gastit: Pekka, Jukka, Fredi, Aki ja Minna