Shere Khan Sailing Team

J-92 "Shere Khan" bloggaa täällä…

Kirjoitetaan tästäkin nyt lyhyt rapsa, vaikka kisa meni melkoiseksi sohlaukseksi. Keli oli purjeita nostaessa vielä melko reipas 17-19 solmua, mutta tuuli hyytyi melko nopeasti. Kisan aikana käytiin pari kertaa alle 10 solmunkin. Alussa keulalle nostettiin fokka, jolla vedettiin koko kisa tuulen hyytymisestä huolimatta. Köliveneiden lähdössä oli meidän lisäksi kaksi H-venettä ja yksi HSS:n matchrace centerin Elliot.

Otettiin ihan ok lähtö, mutta rata-alueella olevan karikon takia jouduttiin heittämään melkein heti venda ja väistämään Elliottia perän takaa. Ylämerkin (vihreä poiju Pihliksen nurkilla) kiertämisen jälkeen nykäistiin genaakkeri ylös vain todetaksemme, että muut kiersivät sen toisen vihreän poijun. Genaakkeri alas ja sivuvastaista oikealle merkille. Kierreltiin sitten rataa ajaen takaa H-veneitä, jotka saatiin kiinni ennen viimeistä ylämerkkiä. Ratasähläilyn kruunasi se, että emme kiertäneet viimeistä alamerkkiä ja ajoimme väärin maaliin. Ei siis tulosta tästä kistasta, mutta hyvää manööveriharjoitus saatiin kuitenkin…

Gasteina: Pekka, Jukka ja Ville

Kimmo

Shere Khanilla on nyt IRC mittakirja. Luku on 0,998 ja ensimmäinen IRC kisa johon osallistutaan on Helsinki – Tallinna Race.

Kaikki suomalaiset (ja muutkin) IRC mittakirjat löytyvät täältä:

http://www.ircrating.org/en/race-organisation/on-line-tcc-listings.html

Kimmo

Sääennuste lupaili 9-10 m/s lounaasta, joten ensimmäisen kerran tällä kaudella vähän reippaampaa keliä. Kisaan lähdettiin avoimin mielin, koska aiemmatkin projektit ovat opettaneet, että ensimmäinen tuulinen kisa menee helposti enemmän selviytymiseksi kuin kisaamiseksi. Tosin oppimiskäyrän kulmakerroin on näissä tilanteissa ehkä kaikkein jyrkimmillään.

Lähtöalueelle mentäessä nostettiin iso ja keulalle fokka. Tyyli pyöri 15-16 solmussa, mutta puuskat olivat lähempänä luvattua 20 solmua. Lähtö oli tarkoitus ottaa rauhallisesti linjan keskivaiheilta, mutta engelsmanni viimeisessä vendassa ennen lähestymistä tarkoitti, että myöhästyimme  pahasti. Näin ollen otettiin lähtö veneen päästä, sopivasti ensimmäisen ruuhkan purkauduttua joko radalle tai lähtöveneen ”väärälle” puolelle hakemaan uutta vauhtia.

Ensimmäinen kryssi yhdellä halsilla kohti käärmeluotojen punaista meni kohtuullisen hyvin. Saimme veneen edessä menevästä fleetistä huolimatta kohtuu hyvään vauhtiin ja ohitimme muutamia hitaampia veneitä. Samalla valuimme hivenen alaspäin ja pääsimme vendaamaan melko myöhään kohti Espoota. Kaukana edellä menivät Ramdata ja Cosa Nostra. Lähempänä sudittelivat Valpuri, Lutfisk ja joku tunnistamattomaksi jäänyt Albin Express. Jälleen yhtä halssia vihreiden keppien ohi ja tällä pätkällä ohitimme Valpurin ja Albinin. Kryssillä kohti Rönnkobbenia Lutfisk meni muutaman kerran ohi parin veneenmitan päästä. Yksi huono venda (taas engelsmanni) ja Valpuri pääsi edelle.

Rönnkobbenilta ajettiin sivutuulilegi Rysäkarille, jossa ei tapahtunut mitään muutoksia. Rysäkarin viitalla nykäistiin genaakkeri ylös ja sen jälkeen oli tarkoitus jiipata. Jiipissä kuitenkin uusi skuutti tipahti irti purjeesta (noille lukoille täytyy tehdä jotain!) ja jouduimme ottamaan takaisin. Kun skuutti saatiin taas kiinni olimme jo kohtuu lähellä luotoja, joten jouduimme nostamaan päästäksemme niiden länsipuolelta. Tämä tarkoitti useita broacheja, mutta selvitimme kuitenkin luodot ja pääsimme taas oikeaan suuntaan. Spinnuveneet pushasivat suoraan merkille (joka on vaihtunut jääpoijusta viitaksi), mutta meidän piti ottaa pari jiippiä. Jokaista jiippiä seurasi broach, joten nyt ainakin tiedetään mitä pitää harjoitella!

Viimeinen jiippi ennen pohjoisviittaa meni vähän lähelle ja keulapurjeen noston kanssa tuli kiirus. Merkki ajettiin reilusti pitkäksi ja jouduimme ottamaan yhden ylimääräisen vendan, jotta pääsimme Melkin yli kohti maalisuoraa. Maalisuora oli sivutuulta, jossa vaihdettiin kuulumisia Piiskan nykyisen porukan kanssa. Ihan putkeen ei vissiin ollut heilläkään mennyt kun tulivat näin jälkijoukossa maaliin. Ihmettelen, jos meidän tulos on jotain muuta kuin ihan viimeinen.

Koko kesän jatkuneille kevyille keleille tämä oli mukavaa vaihtelua. Kuten vähän aavistelinkin reippaampi tuuli toi mukanaan paljon veneen käsittelyyn ja kalustoon liittyviä ongelmia. Nämä kun laitetaan / harjoitellaan kuntoon, niin päästään toteuttamaan täysillä kilpapurjehdusta pelkän radasta suoritumisen sijaan :-) 

Gasteina: Katariina, Taru, Ville ja Pekka

Kimmo

Edit: Tulos 27/32

Perjantaina käytiin heittämässä Fredin kanssa vene Marjaniemen Purjehtijoiden satamaan Itä-Helsinkiin. Suurin osa siirtomatkasta jouduttiin ajamaan koneella tuulen puutteen vuoksi. Ennusmerkit eivät siis olleet kovin kaksiset.

Aamulla kokoonnuttiin veneellä ja todettiin, että kovin vauhdikasta purjehdusta ei tänään saataisi aikaiseksi. Taktiikkapalaverissa asetettiin minimitavoitteeksi paukku, koska olimmehan kertoimien perusteella nopein vene. Lähtöäalueella todettiin, että tuuli pyöriskeli idän ja itä-kaakon välillä. Tuulenvoimakkuus oli vain noin 6-8 solmua. Radaksi lähtöalus liputti (hivenen omintakeisella tyylillä?) sinistä.

Lähtötaktiikaksi valittiin linjan alapäästä lähteminen, koska ajateltiin, että pääsemme kuitenkin nousemaan kohti ensimmäisenä kierrettäviä saaria. Lähdössä oltiin oikeassa paikassa, mutta hivenen myöhässä, joten yläpuolella olevat veneet syöttivät meille kakkaa. Lähdön aikaan tuuli vielä shiftasi kaakkoon, joten lähtösuora oli käytännössä kryssikulmaa. Parhaan lähdön taisivat ottaa AquilaDeux (Swan 371) ja Alexandra (Inferno 31). Me päästiin lähtösuoralla Vivacen (SSR-395) ohi alakautta. Vauhti alkoi olla kohdallaan ja saavutimme AquilaDeuxia ja Alexandraa. Saavuttaessa punaiselle viitalle tuuli keveni jopa alle neljän solmun ja meri ulkona näytti rasvatyyneltä. Pääsimme kuittaamaan AquilaDeuxin ja Alexandran ohi ja otimme näin oman paikkamme luokan kärjessä. Vene pysyi koko ajan liikeessä ja ohittelimme ensimmäisiä pikkuluokan veneitä. Pikkuleikosaaren nurkilla tuuli alkoi uudelleen täyttyä mereltä.

Kryssi jatkui Eteläpoijulle, josta jatkettiin sivuvastaisella kohti Mylläriä. Tällä pätkällä ohitimme seurakaveri Hertta Ässän (H-vene) ja juuri ennen luodon kiertämistä toisen tunnistamattoman pikkuluokan veneen. Myllärillä heitettiin jiippi ja nykäistiin genaakkeri ylös. Pian tämän jälkeen ohitettiin Aniara (FinnFlyer31) ja Valaska (H-323), jotka taistelivat pikkuluokan kärkisijasta. Tämän jälkeen tapahtui kisan suurin moka. Lähdin ajamaan kohti väärä merkkiä ja laskin liiaksi alas. Virhe tajuttiin lopulta ja onneksi pääsimme vielä genaakkeri nostamaan oikealla reittille. Tässä menetettiin ehkä 1-2 minuuttia. Keulassa ajaminen on hankalaa…

Pohjoispoijun kierron jälkeen heitettiin jiippi ja jatkettiin yhdellä halssilla kohti seuraavana olevaa eteläpoijua. Täällä tipautettiin genaakkeri  ja lähdettiin kryssimään takaisin kohti itää. Lopulta tällä pätkällä jouduttiin ottamaan vain yksi lyhyt tikki ylöspäin. Meno tuntui melkoisen takkuiselta, eikä takana tuleva Aniara tuntunut jäävän ollenkaan. Tuulta oli kuitenkin parhaimmilla noin 10 solmua. Merkillä tehtiin jiippi, jossa samanaikaisesti nostettiin genaakkeri (ikäänkuin gybe-set?).  Manööveri onnistui hienosti lukuunottamatta pieniä rintsikoita, joka kuitenkin aukesi kun genua tuli alas. Tässä vaiheessa tahmeuteen etsittiin syytä jopa potkurista ja tuntui, että vaihdevivun käänteleminen olisi vähän auttanut asiaa.

Loppupätkä oli lenssiä, jossa vällillä jouduimme leikkailemaan rajustikin vauhdin ylläpitämiseksi. Tuuli hiipui mitä sisäsemmäksi saaristoon ajettiin. Silmämääräisesti ero takanatuleviin kuitenkin kasvoi. Maalisuoralla teki aika tiukkaa, mutta pääsimme genaakkerilla maaliin asti.

Meidän jälkeen maaliin tuli Aniara ja seuraavana jo Alexandra. Oman kelloni mukaan eroa Alexandraan tuli reilu 13 minuuttia, mikä ei taida ihan riittää. Myös kakkostilan kanssa voi tehdä tiukkaa toista Inferno 31:stä Ellyä, vastaan. Katsellaan kun tulokset tulevat.

Gasteina Pekka, Jukka ja Fredrik

Kimmo

ps. Tulokseksi varmistui 2/7

Lomapurjehduksella tuli kierreltyä pohjoista Itämerta Gotlantia ja Tukholman saaristoa myöden. Eilen kannettiin talkoilla kaikki ylimääräinen retkipurjehdusvarustus (kylmäboksi, petivaatteet, astiat, ylimääräiset kartat, salongin pöytä jne jne) pois veneestä. Samalla vaihdettiin myös retkipurjeet kisapurjeisiin. Kiitokset Pekalle ja Jukalle kantoavusta.

Kisakalenterissa on ensimmäiseksi tulevana lauantaina LYS-kilpailu ”Eestiluodon Malja” Itä-Helsingin saaristossa. Loppukaudella on tarkoitus ajaa kaikki IRC-ranking sarjan osakilpailut eli Helsinki-Tallinna Race, IRC Luokkamestaruuskisat ja Syysseilaus. Lisäksi ajetaan Kopun Tiistiksiä ja HSS:n keskiviikkokisoja aina kun aikataulut antavat myöden.

Kimmo

Shere Khan pukeutui viime viikonloppuna taas dacroniin, rullapurjeeseen ja sai sisäänsä kaikenlaista retkeilyvarustusta, kuten esim. salongin pöydän. Kipparin siirtyessä kesäkuun avomerikisojen ajaksi taas gastiliiton jäsenistöön, Shere Khan pitää siis kilpailutaukoa aina lomakauden yli elokuun alkuun. Kevätkaudella ajettiin lähinnä viikkokisoja kohtuullisen kevyessä kelissä. Paljon opittiin ja harjoituksissa keskityttiin lähinnä manöövereihin. Lomapurjehdusten myötä kippari saa paljon kaivattuja tunteja veneen pinnassa ja sitä kautta alkaa ajaminenkin toivottavasti sujua paremmin. Lomalla ei toki jaksa keskittyä ihan niin paljoa ja purjesettikin on eri.

Kilpailuihin palataan taas elokuussa. Satunnaisia raportteja saattaa ilmestyä blogiin myös heinäkuussa jostain päin pohjoista Itämerta.

Vihdoin vähän tuulisempaa keliä myös kilpailupäiväksi: lounaasta noin 6 m/s. Keulelle valittiin fokka. Lähtö oli ihan ok, vähän jouduttiin himmailemaan ennen linjaa, mutta loppussa päästiin vähän laskemaan ja saatiin sitä kautta vauhtia. Alapuolelta lähti Casper ja yläpuolelta Penelope (First 31.7). Casper kulki yhden halssin kyrssin Koirakarille vähän parempaa vauhtia ja pääsi nousemaan meidän edelle. Fleetin alta ajanut iso risteilijä sekoitti tuulet Pihliksen ja Melkin välissä, jolloin myös Penelope sain Genualla hivenen paremman vauhdin ja nousi rinnalle. Tuulen taas selkiytyessä pääsimme kuitenkin vielä Penelopelta vähän karkuun ja kierrettiin Koirakari toisena. Genaakkeri nousi pienen sähellyksen seurauksena ja alkoi jiippailu kohti Husukiven poijua.

Lenssillä Penelope pystyi ajamaan spinnulla alemmas meidän leikkaillessa vauhtia. He saivat sisäpaikan alamerkin kiertoon. Me nostettiin fokka hieman liian aikaisin ja genaakkerin lennättäminen meni vaikeaksi. Genaakkeri pudotettiin suojan puolelta valmiiksi seuraavaa nostoa varten. Merkin kierrossa oltiin ihan Penelopen peräpeilissä ja epäröidessäni onko keulapuomi jo sisällä en uskaltanut nostaa yläpuolelle. Välillä näytti , että saamme tarpeeksi vauhtia ja pääsemme Penelopen ohi alakautta. Lopulta jouduimme laskemaan hivenen, jotta mahduimme heittämään vendan. Penelopen kanssa sattui kryssilla paara tilanne, jossa meidän olisi siis pitänyt väistää. Yritin laskea maltillisesti alapuolelta, mutta purjeita ei löysätty tarpeeksi. Lopulta jouduimme heittämään hätävendan, jossa hävittiin tietysti rutkasti. Pahoittelut Penelopelle ylimääräisistä sydämentykytyksistä.

Koirakarille tultiin järjesteyksessä Casper, Penelope, me, Low:n tullessa jo yllättävän lähellä perässä. Me kiskaistiin Koirakarin kierron jälkeen heti genaakkeri ylös Penelopen jatkaessa Genualla. Kulma oli meille loistava ja loki pyörähteli 8-9 solmun vauhteja. Penelope ohitettiin alakautta, joten maaliin tultiin toisena.

Kevyiden kelien jälkeen jo keskituulikin paljasti, että veneen käsittelyssä ja manööveissä on vielä parantamisen varaa, jotta pystyttäisiin keskittymään enemmän kilpailemiseen ja taktiikkaan. Toisaalta mukana oli taas uusia käsipareja, joten siihen nähden kisa meni ihan hyvin.

Tulos: 5/12

Gasteina: Katariina, Jukka, Tuomo, Petri ja Markus

Kimmo

Rantaan tultaessa keli oli sumuisen kostea ja melkein tyyni. Konetettiin Hoski edustalle, matkalla oli jossain pieniä tuulenväreitä, mutta lähtöalueella tuuli oli niin vähän, että tuulimittari ei jaksanut pyöriä. Lautakunta oli valinnut B-radan, jossa olikin mukavasti kryssiä ja lenssiä.

Noin kymmenen minuuttia ennen lähtöä vispasimme peräsimellä itsemme poikittain lähtölinjalle. Juuri ennen lähtöä alkoi tulla jotain virettä mereltä päin. Ajauduimme styyralla lähtölinjaa rajoittavalle itäpoijulle, jossa heitimme vendan. Nyt ajoimme linjaa paaralla noin solmun vauhtia. Juuri ennen paukkua WSG (First 40) tuli styyralla vastaan, joten jouduimme väistämään heitä. Heti tämän jälkeen nostimme kryssille kohti radan oikeaa laitaa. Thetis (First 31,7) tuli meidän perässä, WSG, Casper (Dehler 34SV) ja Aolele (Sunwind 30) menivät styyralla vasemmalle. Tuuli jatkui kevyenä ja vauhtia oli jotain 1-2 solmun välillä. Heitimme muutaman vendan shifteihin, mutta Thetis sai meidät kiinni. Melkin suunnasta alkoi tuulemaan reilummin ja olimme säkällä täysin oikeassa paikassa. Olimme tässä vaiheessa suoraan Thetiksen perässä, mutta regaoimme nostavaan shiftiin paremmin ja pääsimme yläkautta ohi ilman ylimääräisiä vendoja. Kohta tuulta oli 2-3 m/s ja meillä vauhtia 4-5 solmua ensimmäisten punaisten poijujen kohdalla vasemman laidan veneiden vielä polkiessa paikallaan.

Thetis valui pahasti alemmas, mutta me pääsimme yhdellä halssilla Koirakarille. Täällä nykäistiin genaakkeri ylös ja lähdettiin jiippailemaan kohti eteläpoijua. Tuulta Koirakarilla oli jo noin 4 m/s ja kaikki muut olivat meistä kaukana perässä. Leikkasimme siten, että saimme vauhdin pidettyä yli kuudessa solmussa. Tosin eteläpoijulla tästä jouduttiin tinkimään tuulen hyytyessä lähempänä rantaa. Alamerkin kierto meni ihan ok, vaikka viimeinen jiippi osui aika lähelle. Etumatkaa kaikkiin muihin oli edelleen runsaasti.

Kryssillä varottiin joutumasta liian lähelle Pihlajasaarta, jossa näytti olevan kevyempää. Koirakarin kierron jälkeen nykäistiin taas genaakkeri ylös ja päästiin leikkaamaan hyvällä kulmalla maaliin. Paukku tuli siis minuuttien erolla seuraavana tulevaan Casperiin. Täydellinen onnenkantamoinenhan tuo oli, mutta kyllä se silti mukavalta tuntuu.

Tulos: 1/5

Gastit: Eeva, Pekka ja Risto

Kimmo

Tiistaina suunnattiin Kruunuvuoren selälle, jossa HTPS järjesti kaksi ratakisalähtöä. Ennen kisaa nykäistiin genaakkeri pari kertaa ylös ja harjoiteltiin vähän manöövereja. Tässä vaiheessa tuulta oli noin 2-3 m/s etelänpuolelta. Starttihetken lähetyessä tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja lautakunnalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin nykäistä lykkäysviiri ylös. Odottelun jälkeen tuuli virisi uudelleen ja lähdöt saatiin töötättyä liikkeelle.

1. Lähtö

Vaikka rata oli lykkäyksen jälkeen rakennettu uudelleen se oli edelleen kohtuullisen vino. Lähdössä oltiin perinteiseen tapaan pahasti myöhässä ja väärässä päässä linjaa. Päästiin sentään styyralla radan puolelle ja suunnattiin siis vahvasti vasempaan laitaan. Täällä oli paljon enemmän tuulta ja vendan jälkeen olimme jo kohtuullisen hyvissä asemissa. Ylämerkillä oltiin samoihin aikoihin kuin Stella, Lutfisk ja tuntemattomaksi jäänyt H-vene. Lutfiskillä oli jotain kähinää H-veneen kanssa ja pääsimme kuittaamaan heidän ohi. Alamerkillä loistavasti ajanut H-vene oli edelleen meidän edellä. Myös Lutfisk kuittasi meidän ohi lenssillä. Muut olivat jääneet jo kohtuullisen kauas. Seuraavalla kryssillä kuitattiin H-veneestä ohi. Loppukierroksilla Lutfisk ohitti vielä Stellan, joten maaliin tultiin järjestyksessä Lutfisk , Stella ja me.

2. Lähtö

Myös toista lähtöä lykättiin, jotta rata voitiin kääntää tuulen suuntaan. Tässä lähdössä se olikin jo hyvin suorassa, mutta tuulta oli enää noin 2m/s välillä jopa alle. Tällä kertaa lähtö otettiin nappiin, tultiin hyvissä ajoin linjalle ja saatiin slööraamalla vauhti ennen kryssille nostamista. Jatkettiin vasempaan laitaan, kunnes saatiin laskeva puuska johon heitettiin venda. Ylämerkillä oltiin ensimmäisenä. Genaakkerin nostossa tackline irtosi ja tässä tuhraantui vähän aikaa. Merkin jälkeen Stella oli lähellä perässä ja kun keskemmällä rataa näytti tuulevan paremmin jiipattiin sinne. Aluksi homma näytti toimivan hyvin, mutta Stella ja myös Lutfisk ohittivat meidät taas lenssillä. Alamerkillä oltiin ihan Lutfiskin perässä ja jouduttiin heittämään siitä pois. Nyt radan oikea laita toimi ilmeisesti paremmin ja jäimme aika paljon Stellasta ja Lutfiskistä. Loput kierrokset mentiin edelleen samassa järjestyksessä, me jäimme vielä kärjelle jonkin verran lisää ja lopussa Valpuri pääsi myös kohtuullisen lähelle.

Jotenkin noin se vissiin meni, ylläoleva on kirjoitettu vapaasti muistin varassa, joten kaikki tapahtumat eivät välttämättä ole prikulleen oikein. Mukavaa kuitenkin oli alun ”tuleekohan tästä tyynessä kisaamisesta yhtään mitään” odottelusta huolimatta. Ratakisassa manööverit korostuvat ja vähän vajaalla porukalle näissä oli lievää haastetta. Toisaalta kevyessä kelissä ehtii gastit hyvin sinkoilla eri puolille venettä ja näin kompensoida käsien puutettu. Genaakkerin tack- ja skuuttilukkojen aukeamisiin pitäisi keksiä jotain, tämä ongelma vaivasi jo Emäsalossa.

Gastit: Ville, Jukka, Kimmo V

Pienten päikkäreiden jälkeen on aika kerrata yön kisan tapahtumat. Pyysaareen siirryttiin hyvissä ajoin lauantaina iltapäivällä. Rannassa tehtiin vielä hienosäätöä rikiin ja kipparikokouksen jälkeen lämmitettiin jauhelihapastaa energiavarastojen täyttämiseksi. Rannassa katseltiin vielä ensimmäisen luokan lähtöä, jolloin tuuli kuoli lähes täysin takaa nousevan ukkospilven räiskiessä salamoita.

Ehtiikö Folkkarit lähtöviivalle ennen starttia?

Ehtiikö Folkkarit lähtöviivalle ennen starttia?

Genaakkeri rikattiin paaran lähtöä varten, mutta kun oltiin nostamassa purjeita, nosti ukkoskuuro tuulta oikealta. No koska genua ei ollut vielä ylhäällä, niin ei muuta kuin säkki keulastaagin ympäri toiselle puolelle. Lähdössä suunitelma oli lähteä vasemmasta reunasta, jotta pari ensimmäistä itäviittaa päästäisiin ilman jiippiä. Lähdössä oltiin oikeassa paikassa, mutta vähän myöhässä, joten jäätiin muiden taakse. Vauhtia saatii kyllä ihan hyvin ja pienen pujottelin jälkeen päästiin ylimmäiseksi veneeksi Kruunuvuoren selällä. Tässä vaiheessa ukkoskuuro toi päälle kaatosateen ja tuuli alkoi uhkaavasti hyytyä.

Suomenlinnan kohdalla tuuli tuli jo niin päin, että pudotettiin genaakkeri pois. Tässä ajettiin vahingossa hölmöstä vajaa minuutti alaspäin, mutta tuulen edelleen kääntyessä jouduttiin vendaamaan kohti Kustaanmiekkaa. Sade loppui, mutta tuuli oli edelleen heikkoa. Kustaanmiekassa jouduttiin vähän varomaan Pietariin lähtevää risteilijää. Heikko itätuuli alkoi viritä saderintaman väistyessä, tässä oltiin hyvin hereillä ja vetäistiin genaakkeri ylös. Luokan kärki oli jo kiertänyt Vallisaaren kärjen ja karkasi hyvissä tuulissa. Ohitimme tässä kohtaa ainakin S/Y Ullan. Ramdata, Vilkas ja Cosa Nostra menivät vähän edellä.

Alkoi kryssi itäänpäin. Tuuli oli 2-3 m/s. Valitsemme reitin luotojen ulkopuolelta ja heitimme vendan Märaskrinin jälkeen takaisin väylälle kohti Kuivahevosta. Tässä koettiin taas lyhyt pläkä. Ramdata oli mennyt lähempää Villinkiä ja olimme ohittaneet heidät. Pienen pysähdyksen jälkeen tuli pieni tohahdus etelästä ja taas olimme hereillä genaakkerin nostossa. Ramdata seurasi esimerkkiä ja nosti spinnun, mutta ilo jäi lyhysaikaiseksi. Tästä eteenpäin saatiin siis koko kisan loppuun tasaisesti voimistuvaa itätuulta. Kippari meni tässä vaiheessa tirsoille, joten Sipoonselän tapahtumista ei ole selkeää kuvaa. Kuulemma paljon oli kevyellä kryssillä ohiteltu hitaampia veneitä.

Pläkässä Kuivahevosella

Pläkässä Kuivahevosella

Kippari siirtyi puikkoihin Kaivokarin nurkalla ja pian päästiin vetelemään pidempiä siivuja Emäsalon pohjoispuolella. Tuulta oli 4-5m/s ja vauhti pidettiin noin 5,8 solmussa. Vene toimi hienosti ykkös genualla. Hakasalon itäviittaa lähestyttäessä ajettiin leikkari vähän pitkäksi, mutta s/y Ulla oli vielä ylempänä. He ajoivat paremmalla vauhdilla yläkautta ohi. Laskeskeltiin tuulen suuntaa ja tulevaa kurssia ja pääteltiin, että merkillä nousee genaakkeri sivutuulipätkälle. Noston kanssa kuitenkin emmittiin, koska kulma tuntui tiukalta. Lopulta vedettiin genaakkeri ylös ja sehän kantoi hienosti, kuten alunperin oli laskettu. Turha arkuus pois.

Furuholmia lähestyttäessä keli keveni odotetusti saarten alkaessa suojata. Pidäteltiin Penelopea (JOD) takana, vaikka he välillä yrittävät yläpuolelta ohi. Cosa Nostra ajoi hienosti ja pääsi edelle. Merkillä jiipattiin pienessä ruuhkassa kohti siltaa. Silta selvitettiin genaakkerilla ja Kilpilahdella lähdettiin nousemaan tiukasti. Aluksi ajettiin turhankin tiukalla genaakkerilla ja vauhtia ei saatu varmaan juurikaan genuaa enemmän. Kun uskallettiin hiukan avata skuuttia saatiin kunnolla vauhtia lisää. Ådholmenin kohdilla Valpurin ohitus tuotti hieman päänvaivaa. Aluksi näytti, että mennään ihan hienosti yli, mutta genaakkeri tippui yllättäen vedosta ja jouduimme laskemaan heidän perään. Ensimmäiseen nostoyritykseen Valpuri vastasi ja yritimme pushata alakautta ohi. Vauhti ja tila rantaa loppui kuitenkin kesken. Toinen isku tehtiin Ådholmenin jälkeen. Jälleen Valpuri nosti eteen ja me brouchattiin pari kertaa. Noston jälkeen tuli kuitenkin mukava puuska ja nyt pääsimme laskemaan hyvällä vauhdilla tarpeeksi kaukaa heidän altaan ohi.

Sipoonselälle tultaessa näytti, että joudumme leikkaamaan tosi paljon, mutta onneksi tuuli friskasi hivenen ollen nyt noin 6-7m/s. Saimme genaakkeriin todella hyvän lenssitrimmin. Kun tacklinestä laskee noin 50cm saa purjeen pullistumaan tuulen puolelle lähes spinnun tapaan. Vedimme kaulaa Penelopeen ja ohitettuun Valpuriin.

Risto, Pekka ja Jukka ajavat lenssiä Villingin ulkopuolella

Risto, Pekka ja Jukka ajavat lenssiä Villingin ulkopuolella

Santahaminan eteläpoijulla Cosa Nostra, Ulla ja Vilkas olivat kohtuullisen lähellä. Tuuli kuitenkin hyytyi hivenen ja emmekä päässeet oikein iskuetäisyydelle. Jiipattiin kohti Kustaanmiekkaa jonka tuulityhjiössä erot taas kaventuivat. Ulla tiputti tässä spinnun, mutta me taistelimme Suomenlinnan muureja hipoen alakautta ohi. Mekin jouduimme kuitenkin melko pian vaihtamaan genuaan. Kulosaaren kupeessa meno vaihtui täydeksi kryssiksi ja saimme melkein Vilkaksen kiinni kun he ajoivat Laajasalon kallioiden alle kevyisiin tuuliin.

Kaiken kaikkiaan kisa meni hyvin ja veneestä opittiin taas hurjasti. Erityisesti kryssivauhti kevyissä tuulissa ja paluu lenssi olivat lupaavia. Kisa käytännössä hävittiin jo lähdössä Kruunuvuoden selällä, jonka jälkeen ei kärkiveneitä enää näkynyt. Toisaalta monia samannopeuksisia veneitä vastaan pystyttiin taistelemaan ihan tasapäisesti. Kyllä se tästä, kunhan saa vaan tunteja alle uudella veneellä.

Tulos: 10/18 (http://www.htps.info/emasalo/2010/Emasalon_Lenkki_2010_tulokset.pdf)

Kimmo

Gasteina: Risto, Tuomo, Pekka ja Jukka

Powered by WordPress Web Design by SRS Solutions © 2018 Shere Khan Sailing Team Design by SRS Solutions