Shere Khan Sailing Team

Eilen käytin vielä lyhyesti vesillä hakemassa trimmejä fokkaan ja genuaan. Fokkaan nostettiin parilla sakkelilla ylöspäin ja nyt sen sai skuutattua järkevän näköiseksi. Tämän jälkeen tehtiin jonkin näköinen kuorivaihto ja katseltiin genuaa. On sekin hieno! Sääennusteen mukaan tämä tulee olemaan ykkösase viikonlopun kisassa. Lopuksi vetäistiin genaakkeri ylös ja palattiin rantaan. Genaakkerilla kokeiltiin vähän nousukulmia ja 4-5 m/s tuulessa päästiin lähes 50 asteen apparenttiin. Vauhtia oli tasaisessa vedessä noin 7,2 solmua (mittareita ei ole kyllä mitenkään kalibroitu, joten luvut eivät välttämättä ole luotettavia).

Alla on pari hätäistä kuvaa jostain slööriltä.

North Sails 3DL isopurje

North Sails 3DL Genoa

Kimmo

Isopurjeen latat löytyivät maanantaina, joten tiistaina päästiin sitten baanalle. Isopujeen noston jälkeen fiksattiin outhaul kuntoon, myös fokka saatiin ylös vaikka aluksin tuntui että se ei ole yhteensopiva keulaharuksen profiilin kanssa. Syyksi paljasui kisan jälkeen ihmeellinen teippi liikkinarun yläpäässä.

Tuulta oli lähtöalueella 6-7  m/s idästä, puuskissa enemmänkin. Radaksi oli valittu tuttu ja turvallinen E. Lähtölinja oli kohtuullisen lähellä käärmeluotoja ja lautakunta oli saanut järjestettyä vastatuulilähdön. Tästä täydet pisteet heille, koska paaran sivutuulilähtö olisi ollut huonoin mahdollinen vaihtoehto. Lähtö oli kipparille ensimmäinen, joten otin sen tietoisesti kohtuu rauhallisesti. Suunnitelma oli tulla paaralla linjan alle ja siitä vendata johonkin sopivaan rakoon. No, linjalle tultaessa oltiin jo pahasti myöhässä ja venda heitettiin liian aikaisin. Näin ollen lähdettiin ihan poijun vierestä uuden vendan kautta paaralla. Ihan viimeisiä ei oltu ja päästii mukanavasti vapaisiin tuuliin isoimmin porukan painaessa styyralla oikeaan laitaan.

Ylämerkin kierron jälkeen genaakkerin nosto ei ollut maailman nopein, mutta ihan ok. Rintsikoistakin selvittiin kohtuu nopeasti kun miehistö kiskoi sopivasti liikeistä. Tästä alkoi jiippailu kohti Miessaarta. Näin jälkeenpäin analysoiden olisi pitänyt leikata vain rohkeammin, jotta vene saadaan vauhtiin. Genaakkerilla ajaessa tämä olisi ainut tapa pärjätä, koska alas mentäessä vauhdissa häviää varmasti. Alamerkin kiertossa ajoitus oli suhteellisen hyvin kohdallaan. Ei mikään agressiivinen kierto, mutta eipä siinä paljoakaan hävitty. Kryssi takaisiin Käärmeluodoille sujui kohtuullisen hyvin. Tuntui, että tälläkin miehistäpainolla Genua olisi voinut toimia (vaikea vielä sanoa, kun ko. purjetta ei ole nostettu kertaakaan). Tästäkin oppi oli se, että vene pitää saada vauhtiin. Pinnapainetta on sen verran, että venettä ajaa helposti aivan liian ylös.

Mitä opittiin:

1. Vene vauhtiin: lenssillä enemmän leikkausta ja kryssillä vähemmän piinausta.

2. Jiipeissä Tuomo toteutti ”grab and run” taktiikkaa keulakannella eli uudesta skuutista kiinni ja juoksua vanttien ohi kohti takakulmaa. Toimii!

Tulos: 14 / 24

Gastit: Taru, Ville ja Tuomo

Kimmo

Ps. kuvia ei taaskaan ehditty ottaa…

Helatrorstaina tyhjennettiin vene kaikesta ylimääräisestä roinasta. Pois lähtivät retkipurjeet, symmetriset spinnut, ylimääräiset köydet, vanhentunut sammutin jne jne. Vielä tänään pois vietiin vanha akku ja torstain kuormasta unohtunut salongin Lagun-pöytä. Tänään sain asennettua kaksi uutta akkua paikoilleen, tosin oikeasta kaksoisakkujärjestelmästä puuttuu vielä uusi pääkytkin.

Torstaina nostettiin myös kisaiso puomille, mutta siihempä ei veneestä löytynyt sopivan mittaisia lattoja. Ne pitäisi vielä saada vanhan omistajan autotallista ennen tiistaita, jolloin ajetaan ensimmäinen kilpailu Kopun Tiistis. Viikon seuraa kevään päätapahtuma HTPS:n järjestämä Emäsalon Lenkki.

Kimmo

Tänään lähdettiin taas ulos kiertelemään poijuja. Ilmat ovat vihdoin lämmenneet ja tuulta oli 5-6 m/s idästä. Täydellinen harjoittelukeli siis. Valittiin pari poijua kryssi lenssi radaksi ja alettiin kiertämään niitä, rundeja tehtiin varmaan 6-7 kappaletta. Homma toimii periaatteessa ihan ok, mutta ajoituksissa on vielä tekemistä. Käytännössä jokaisella alamerkillä oltiin myöhässä. Myös ylämerkeillä pitäisi pystyä toimimaan koordinoidummin, jotta genaakkeri saataisiin nopeammin ylös. Keulakaiteessa oleva tacklinen ploki pitää vaihtaa isompaa, jotta käysi kulkee siitä paremmin läpi.

Miehistöä oli tänään reilusti eli seitsemän. Käytännössä näin monelle ei oikein löydy mielekkäästi tehtäviä. Lisäkäsistä voisi kyllä olla hyötyä, mutta tämän kokoisessa veneessä niitä eivät kaikki mahdu heiluttelemaan. Optimi määrä näyttäisi olevan siis 6.

Gasteina tänään: Mervi, Risto, Taru, Ville, Jukka, Pekka

Kimmo

Shere Khan on nyt viritetty viimeistä nippeliä ja nappelia myöten katsastusluokka 2:sen vaatimaan kuntoon. Monta iltaa siinä menikin, että kaikki kamat sai kasaan erinäisistä venetarvikeliikkeistä. Tänään olisi ollut ensimmäinen Kopun Tiistiskin, mutta se nyt missattiin. Kävin kuitenkin ulkona kokeilemassa yksinpurjehdusta ja mainiostihan se sujuu. Sisämoottori, autopilotti ja rullafokka tekevät purjeiden nostosta ja laskusta todella helppoa. Mittareiden kanssa pitäisi pitää ihan oma sessio, jossa tarkistettaisiin onko niiden kalibroinnit edes sinne päin. Nyt ainakin Nexuksen sähkökompassi näyttää ihan eri lukuja kuin Silvan ohjeilukompassi. Ja vielä autopilotti on asiasta kolmatta mieltä.

Huomenna pidetään vielä treenit retkipurjesetillä. Torstaina vaihdetaan kisapurjeisiin + tyhjennetään vene kaikesta ylimääräisestä ja painavasta.

Kimmo

Eilen käytiin Sirpalesaaren ulkopuolella harjoittelemassa manööveitä genaakkerilla. Kokemus oli uusi meille kaikille, koska kukaan ei ollut aiemmin ajellut veneellä, jossa on keulapuomi. Allekirjoittaneella on tosin kokemusta asymmetrisistä, jota ajetaan spinnupuomilla ja siinähän piuhoja on vielä vähän enemmän. Sää oli paljon ennakoitua mukavampi, aurinko paistoi ja sadepilvet roikkuivat dramaattisen näköisinä kaupungin päällä koko illan ajan. Tuulta oli 4-5 m/s lännestä.

Rannassa käytiin perusasiat genaakkerin rikaamisesta läpi, mutta siinä on tunnetusti vähän hankala visualisoida tilanteita, koska kaikki purjeet on alhaalla. Sitten lähdettiin vesille. Ensimmäinen nosto yritettiin tehdä tack-line kaiteen välissä, mutta kun siitä selvittiin, niin nostot ja laskut menivät ihan mallikkaasti. Harjoiteltiin jiippejä sekä puomin ja keulastaakin välistä ”sisäkautta”, että ”ulkokautta (jälkimmäinen lähinnä sen takia, että joskus piuhat sattuivat menemään niin). ”Sisäkautta” on noissa keleissä selkeästi helpompi ja nopeampi. Genaakkeri laskettiin aina keulaluukuun, mikä tuntuu toimiva hyvin. Pari kertaa tosin piuhat saatiin menemään jotenkin ristiin fokan skuuttien kanssa. Mulla ei ole ihan täyttä kuvaa mitä näissä tilanteissa meni pieleen, joten sitä pitää vielä analysoida seuraavalla kerralla.

Assyja tuli veneen mukana kaksi, Norhtin tekemä oli selkeästi pienempi, litteämpi ja vanhempi kuin Webari, joten ei ole epäselvää mikä on ykköspurje

Gasteina: Eeva, Katariina, Pekka ja Jukka

Kimmo

 Kippari on eilen läpäissyt Rannikkolaivurin Radiotutkinnon eli kansankielellä omaa nyt VHF-luvan. Nyt veneelle voi hakea Aluksen Radioluva ja näin poistuu yksi este veneen katsastamisesta 2-luokkaan. Suuri este tähän on tällä hetkellä vaatimus kaksoisakkujärjestelmästä. Näillä näkymin sen rakentaminen jää kesäkuulle eli aluksi mennään 3-luokassa. Kisakalenteriin kaudelle 2010 merkityistä kilpailuista ainostaan HKI-Tallinne Racessa on vaatimuksena 2-luokka.

Kimmo

Viikonloppuna kun inventoin veneen mukana tulleita papereita löytyi lukuisten lisävarusteiden manuaalien alta myös itse veneen alkuperäinen ranskankielinen manuaali. Laitoin tänään aamusta sähköpostia J-Boats Europelle Ranskaan, josko manuaalista löytyisi myös englanninkielistä versiota. Vastaus tuli jo saman päivän aikana ja liitteenä oli pyydetty englanninkielinen versio liitteineen. Erityisesti liitteissä on mukana hyödyllistä tietoa mm. sähkökaavioiden ja erilaisten rakennekuvien muodossa. Loistavaa palvelua telakalta. Merci Frédéric!

Kimmo

Aamulla päästiin Villen kanssa Robin kyydissä Inkooseen. Alkuvalmisteluihin kuului rikin trimmaaminen purjehdittavaan kuntoon, isopurjeen latoittaminen plus laittaminen puomille. Myös rullafokassa oli pystylatat, joita jouduttiin hivenen ihmettelemään, mutta rohkeasti taivuttamalla ne solahtivat taskuihinsa. Dacroninen rullafokka oli täysin iskemätön ja isopurjekin on siirto- / retkikäyttöön vielä ihan ok. Tämän jälkeen todettiin, että kaikki elektroniikka ja anturit toimii. Myös kaikki kauppakirjassa mainitut varusteet löytyivät veneestä. Eli ei kun kone käyntiin ja matkaan.

Jo laiturissa todettiin, että vene tuntuu ennakko-odotuksia paljon jäykemmältä. Sivukansilla kävely ei tuntunut kallistavan venettä juurikaan. Tähän varmasti vaikuttaa se, että iso osa veneen kokonaispainosta (noin 1200kg / 2500kg) on kölissä joka on vielä kohtuullisen syvä (1,9m). Tunne vain vahvistui kuin päästiin purjehtimaan: sivutuulipätkilläkin noin 8-9 m/s tuulessa vene pysyi helposti lapasessa, kunhan isosta päästi painetta pois. Vene on siis hallittavissa helposti myös pienellä miehistöllä, vaikka ”laitapainot” varmasti ovat tarpeen täyden suorituskyvyn ulosmittaamiseksi kilpailuissa.

Matkaan päästiin noin klo 12:00. Lyhyen konetuksen jälkeen nostettiin isopurje ja rullattiin keula auki. Vauhtia saatiin sivumyötäisessä helposti yli seitsemän solmua. Välillä mentiin aivan plattikseen, jolloin fokka oli helppo rullata sisään keulalta läpsyttämästä. Porkkalan kierron jälkeen molemmilta puolilta meni ohi saderintamia, jotka käänsivät tuulia niin, että pariin otteeseen skuutit jouduttiin vetämään ihan kryssiasetuksiin. Vendoja ei sentään ensimmäisellä purjehduksella jouduttu tekemään. Porkkalan kierron jälkeen sattui myös ensimmäinen pieni kalustorikko, kun Villen kiristäessä kikkataljaa räjähti alempi Harkenin triplaploki kappaleiksi. Kikka sidottiin sitten loppumatkaksi kiinteästi alas köyden pätkällä. SPS:llä oltiin noin 17:15 eli noin 40 mailin matkaan meni vain reilut viisi tuntia optimaalisessa kelissä.

Konetusta Inkoon lahdella

Jäälautta Porkkalanselän sisäväylällä

Vauhdit kohdallaan

Sivuvastaista

Kikkataljan räjähtänyt Harkenin ploki

Perillä uudessa kotisatamassa

Kimmo

Shere Khanissa on J-92 peruskonfiguraation mukainen keulapuomi ja genaakkeri. Lisäksi veneeseen on asennettu myös perinteinen spinnupuomi ja purjevarustuksesta löytyy myös symmetrisiä spinaakkereja.

Sain juuri SPL:n LYS päälliköltä vahvistuksen, että Shere Khanin LYS luku on 1,23. Tuolla luvulla voi ilmoittautua, joko spinaakkerilla tai genaakkerilla. Ja LYS säännön mukaan lukuun tulee 0,01 korotus jos ilmoittautuu molemmilla purjeilla. Tässä vaiheessa tuntuisi järkevämmältä ilmoittautua perinteisellä symmetrisellä spinaakkerilla, koska niistä on kuitenkin eniten kokemusta. Lisäksi kilvanajo muita veneitä vastaan lienee mielekkäämpää kun ajetaan samantyyppisillä purjeseteillä.

Veneeseen on tarkoitus hankkia myös IRC mittakirja myöhemmin keväällä. Tässä yhteydessä varmaan palataan spinaakkeri vai genaakkeri kysymykseen tarkemmin.

Kimmo