Kyllä, olemme siintyneet natisuttamaan köysiä. Mastokin on pystyssä, ja vindeksi vinossa. HMVK:n nosturilla kahteen pelleen hönöillessä, riski temuta masto nosturiin on tasan sata. Ranturi selvisi tod. näk. vain vääntyneellä vindeksillä, ja katsotaan, josko tässä joku kaunis-päivä sen kiipeilisi suoristaan.
Vantit on nyt ”noin”-kireydessä ja ajatuksena muodostu, että josko mastoa koittaisi siirtää naksun verran eteenpäin. Niin saisi sitä pre-pendiä ja sitä kautta vähän kiristettyä myös keula staagia paremmalla maston muodolla, kun nykysestä asemasta kirraamalla. Tuo menee kyllä hifistelyn puolella, mutta kaikki hifistely on tarpeen, koska kalenterissa olisi kisa, miehistö/naisisto vaan puuttuu.
Minä kun en ole suuri yksinpurjehduksen fanittaja, ajattelen ääneen, että kaikkea kivaa on parempi tehdä kimpassa, tai vähintään kahestaan, nääs. Sooloilijat on oma rotunsa, mutta jos on pakko, niin sitten on pakko rykästä yksin, tai sitten olla kokonaan kisottelematta.
Telakka-aika ei ihan riittänyt koko TO-DOon tekemiseen, ja hyvä niin, nyt saan jatkaa puuhasteluani sitten rannassa. Oman haasteensa rojektille tuo sähön ja johto-veen puute uudessa kodissa, mutta maluulen maluulen, että se on vaan hidaste ja mullahan ei oo kiire mihinkään. Veneessä olet jo perillä.