Tämä projekti tuntuu ikuisuusprojetilta, mutta jotain sain taas tehtyä. Eli pleissattua dyneemasta kiinnitykset kaasupulloille. Seuraavaksi veneellä kupariputken jatkaminen ja laatikon asentaminen paikoilleen. Seuraava postaus on toivottavasti viimeinen…
Dyneemaan pleissattu toinen pätkä rinnalle
Kiristys halvoilla rapulukoilla
Silmukka kiristää pullon paikoilleen.
Projekti jatkuu hienoisesta takapakista huolimatta. Sahasin tänään kulman pois laatikon kannesta ja nyt kansi menee paikoilleen juuri sopivasti pakoputken alle. Ei muuta kuin lisää laminointia ja maalausta.
Kaasupullojen kiinnitykseen tilasin vähän dyneemaa ja rapulukkoja. Dyneemaa siksi, että sitä on niin yksinkertainen pleissata. Tästä lisää myöhemmin kun paketti saapuu Ruotsista.
Back to the drawing board
Sahauksen jälkeen
Sovitus, nyt kansikin mahtuu paikoilleen
Lisää laminointia
Laatikon rakentaminen jatkui kevyellä hiomisella, tasoittelin ennen kaikkea epoksin valumat. Epoksia joutui hölväämään ulkokulmiin reilusti, jotta maton sai tarttumaan 90 asteen kulmaan. Tämän jälkeen kaksi kerrosta ruskaa Miranolia sekä sisä- että ulkopuolelle. Lopuksi vielä läpivienti pohjaan, kahvat ja lukot paikoilleen.
Mutta mutta, kun sovittelin laatikkoa paikoilleen peräboksiin, niin kansi ei mahdukaan menemään pakoilleen. Takakulma on yksinkertaisesti liian korkea viistoon tilaan. Eli ei auta muuta kuin ottaa saha käteen ja tehdä takanteen vielä jonkinlainen viiste.
Lamoitu ja valumat hiottu maalausta varten
Kansi ensimmäisen maalauksen jälkeen
Sisäpuolet ensimmäiset maalikerroksen jälkeen
Tuuletusläpivienti
Laatikko valmiina mutta…
Laatikon rakentaminen etenee. Puutyöt on nyt tehty ja laminointi aloitettu. Bilteman 1,5 litran epoksisatsista on mennyt noin puolet ja näyttää siltä että se riittää kaikkien kulmien laminointiin ulkoa ja sisältä.
Kuivumista odottellessa vääntelin alumiinista ”kulmaraudat”, joilla laatikon saa tukevasti kiinni pitkittäislaipioon. Alumiinilistasta on kovaa vauhtia tulossa mun suosikkimateriaali. Metrin pätkä maksaa Bauhausissa muutaman euron, se ei tarvitse mitään pintakäsittelyä ja kestää hyvin taivuttelua isoihinkin kulmiin, kuten viimeinen kuva näyttää.
Pohja ja kansi kasassa
Kanteen liimasin sisäpuolelle vaneririmat, jotka pitävät sen paikallaan
Sisäpuolelle laminoitu lasikuitusuikaleet, jotka takaavat laatikon vesitiiviyden
Kannen laminointia
Alumiinista väännelty tuki, jonka päälle laatikko ruuvataan
Niinhän siinä kävi, että ensimmäisellä yrityksellä laatikosta tuli liian iso ja se ei mahtunut luukusta sisään. Pahvimallin avulla hahmottelin minkä kokoinen laatikkon mahtuu. Madalsin laatikkoa mallin mukaan ja nyt sen saa juuri sopivasti sujautettua perälaatikkoon.
Kun pyörittelin koteloa huomasin, että se onkin fiksuilta asentaan ruorikotelon seinää vasten. Silloin kotelon saa kiinnitettyä tukevasti pikältä sivulta läpipulteilla. Lisäksi alapuolelle on helppo tehdä tuet. Ja edelleen näin perälaatikosta jää vielä mahdollisimman iso osa muun roinan säilyttämiseen. Ainut huonopuoli uudessa paikassa on, että kaasuputkea joutuu todennäiköisesti jatkamaan. Kaasulinjan letkuosuuden maksimipituus on ilmeisesti 1,2m. Pitää vielä mitata, jos letkun maksimipituus kuitenkin riittää.
Päädyn uusi profiili
Uusi muoto
Uuden suunnitelman mukainen asennuspaikka
Ja sitten rakentamaan. Hain Bauhausista täyden levyn 6,5mm vaneria, jota kotelon runko rakennetaan. Aluksi tein kaksi levyä, joihin sahasin kaasupullon kokoiset reiät. Nämä liimataan laatikon pohjella antamaan tukevuutta ja toisaalta syvennykset pitävät pullot paikoillaan.
Seuraavaksi sahasin laatikon varsinaisen pohjan ja sivut. Vaikka leikkasin pahvimallissa kulmat pois taidan tehdä laatikosta kuitenkin suorakulmaisen. Ylimääräiset kulmat monimutkaistavat rakennetta ja kannen tekoa tarpeettomasti. Tilan säästö ei kuitenkaan ole niin merkittävä.
Laatikko on nyt kasattu pienillä nauloilla. Seuraavaksi pitää käydä veneellä sovittamassa mahtuuko tämän kokoinen laatikko takaboksin luukusta sisään ja pystyykö pullot vielä saamaan laatikosta ulos. Jos ei mahdu, pitää reunoja madaltaa ja tehdä kanteen vastaavasti korkeammat reunat.
Tästä se lähtee, täysi levy 6,5mm vaneria
reikälevyt pitävät pullot paikoillaan
Vanhat akut hyötykäytössä
Lisää sahaamista
Kotelo ”hepattu” kasaan nauloilla
Melianissa on ollut 2 kpl 2kg kaasupulloja. Nykyiseen laatikkoon mahtuisi varmaan yksi 5kg pullo, mutta kaksi pulloa on paljon kätevämpi, koska toisen tyhjentyessä on voi vaihtaa ”varapulloon” ja tietää, että 50% kaasua on vielä jäljellä. Viime kesän reissulla 2kg kaasupullo riitti reilut 2 viikkoa. Eli pidemmille reissuille kapasiteettia tarvitaan lisää.
Projekti aloitettiin purkamalla vanha kotelo pois. Kotelossa on oikeaoppisesti tuuletus alaosasta veneen rungon ulkopuolelle. Kaasu on ilmaa raskaampaa, joten se valuu alaspäin ja pahimmillaan, jos tuuletus ei ole kunnossa, veneen pilssiin.
Uusi kotelo on tarkoitus rakentaa kahdelle 5kg pullolle. Periaatteessa takaboksiin voisi mahtua myös 11kg + 5kg kombo, mutta ongelmaksi tulee miten saata kotelo ja pullot mahtumaan järkeväksti luukusta sisään. Vanhaa koteloakin joutui pyörittämään melkoisesti, jotta se suostui taipumaan takaboksista ehjänä ulos.
Mallinsin uuden kotelon pohjan ja sivuseinät pahvista. Tällä pyrin varmistamaan, että valmis laatikko myös pystytään asentamaan paikoilleen. Kotelo on tarkoitus rakentaa vanerista, kulmiin laminoidaan lasikuitumatto, jotta laatikosta tulee varmasti vesi- / kaasutiivis.
Vanha kaasupullokotelo, johon mahtui 2kpl 2kg pulloja
Tuuletusletkulle on vesirajan yläpuolella läpivienti
Tähän tilaan pitäisi rakentaa uusi isompi kotelo
Laatikon pohjan piirtäminen
Laatikon pohjakuva ja sivuseinät