Eilen se taas tapahtui. Melian pulahti kylmään (ja mutaiseen) kevätveteen. Kun nosturikuskit ovat tällaisia ammattilaisia ei hommaa tarvitse juurikaan jännittää.
Tällä hetkellä Melian odottaa rikaamista Sirpalesaaressa, vapuksi pitäisi päästä purjehtimaan.
Pois pukeilta
Tassunkohtien maalaaminen
Lähes vedessä, nosturikuski Mika nostaa vielä renkaan pois välistä, jotta vahatut kyljet eivät likaannu, loistavaa palvelua!
Viime kesän reissulla kävi useammankin kerran niin, että meitä luultiin ruotsalaisiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että peräpeilissä liuhui siniristilippu. Suurin syy oli varmaan puomipeitossa ollut ”Sweden Yachts 36” teksti. Ratkoin tekstit pois ja kangas on ihmeen hyvin säilyttänyt värinsä haalistumatta. Vanha teksti ei siis juurikaan erotu erivärisenä kankaana. Puomipussiin on tarkoitus ommella vielä veneen nimi.
Ja varmistukseksi Melianin peräpeilissä on nyt uuden nimitarran alla myös kotipaikka.
UV oli haurastuttanut kirjainten ompeleet
Varsinainen suojakangas ei olle haalistunut juurikaan!
Kotipaikka ei pitäisi enää jäädä epäselväksi
Alla vielä kuvasarja kölin loppukunnostuksesta. Laminoin muutaman kerroksen mattoa kölisauman yli molemmille puolille. Sen jälkeen useammalla kierroksella Hempelin epoksipakkelilla pinta tasaiseksi. Lopuksi vielä pakkeleiden päälle uusi kerros primeriä ja myrkyt.
Mattoa kölisaumaan
Sama toiselta puolelta
vähän epoksipakkelia isoimpiin kuoppiin
Toinen kerros pakkelia kölisauman tasoittamiseksi
Lopulliset primerit
Ja myrkky päälle
Tämäkin projektin on nytkähdellyt hitaasti eteenpäin. Varsinainen pöytälevy on nyt valmis, vielä pitää työstää ja lakata kiinnitysrimat ruoritolppaan.
Saranoiden ruuvaaminen ohueen levyyn aiheutti vähän päänvaivaa. Päädyin katkaisemaan ruuvit, jotta pystyin käyttämään riittävän paksuja ruuveja. Lisäksi laitoin vielä puuliimaa vahvistamaan liitosta. Lakkauksen aikana klaffit tuntuivat pysyvät tukevasti paikoillaan.
Ruuvien kärjet katkaistaan, jotta voidaan käyttää riittävän paksuja ruuveja.
Katkaistuille ruuveille pitää porata riittävän ryvät reiät. Liima varmistaa pitävyyden.
Ensimmäinen lakkakerros
Ja toisen lakkakerrokset jälkeen
Melianin runko ei veden yläpuolisilta osin ole saanut kunnolla huomiota, aina on ollut niin kiire vesille, että kunnollinen ehostus on jäänyt tekemättä. Tänä keväänä päätin hoitaa asian kuntoon, vaikka se tietääkin vähän lykkäystä vesillelaskuun. Onneksi nyt oli jo huhtikuussa +10 asteen lämpötiloja.
Aloitin homman ostamalla uuden kiillotus- / hiomakoneen. Päädyin reilun parin sadan Holzmanniin, joka on jotain Bilteman halpisten ja +500€ ammattilaiskoneiden välistä. Näin jälkikäteen voin todeta, että kone toimi todella hyvin. Kierrokset saa riittävän matalalle ja vääntöä riittää.
Halusin saada kaiken piintyneen lian ja himmentymät pois, joten aloitin vesihiomalla Abralon kiekoilla koko veneen ympäri. Ostin hienoimpia 2000 karkeuden kiekkoja ja koko hommaan niitä meni 8 kpl. Toisen kierroksen vedin Mirkan Polarshine 10 hiovalla vahalla. Loppu meni vanhan kaavan mukaan Autoglymin vahoilla. Alla muutamia kuvia projektista.
Kylki pressun poistamisen jälkeen, it ain’t a pretty sight
Työkalut ja välineet myllytykseen
2000:nen Abralon tekee tällaistä jälkeä
Tässä toinen esimerkki
Lepputulos neljän kierroksen jälkeeen, Abralon 2000, Polarshine 10, Autoglym punainen ja Autoglym kulta