Phoenix – uusi pinna – osa 2

Lautojen pasutus ja taivutus onnistui hienosti. Tosin laudat oikenevat melkoisen paljon kun otetaan pois muotista. Kuvassa ylempi lauta oli ensimmäinen pasutettu ja se on ollut muotista pois useamman päivän. Alempi saatiin taivutettu muutenkin vähän paremmin ja puristimet ovat olleet irti vasta hetken. Liimauksen jälkeen pinna säilyttää muotonsa kuitenkin hienosti.

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Pinnaan tulee yhteensä neljä lautaa eli siitä tulee melkoisen jykevä. Liimauksen jälkeen höyläsin reunoista ulospuristuneet liimat pois. Samalla tasoittelin reunat, koska laudat eivät olleet täsmälleen samanlevyisiä ja kohdistuskin liimauksessa pääsi vähän luistamaan. Seuraavaksi tyven hela pitää upottaa paikoilleen. Koesovituksen jälkeen pinnan katkaisu lopulliseen pituuteen, kulmien pyöritystys ja lopullinen esteettinen muotoilu ennen lakkausta.

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Sivujen höyläystä

Sivujen höyläystä

Valmis palikkaa, odottaa muodon viimeistelyä

Valmis palikka odottaa muodon viimeistelyä

Phoenix – uusi pinna – osa 1

Annan Phoenixissa peräsinakseli tulee läpi sitloodan pohjalle ja pinna kiinnittyy akselin päähän. Tämä tarkoittaa, että pinna lähtee matalalta aika jyrkässä kulmassa ylös, jotta se mahtuu kääntyilemään sivupenkkien yläpuolella. Alkuperäinen pinna on myös melko pitkä.

Ideana on siis tehdä uusi pinna, joka on vähän lyhyempi ja jossa on tyvipäässä jyrkempi kaarevuus ylöspäin. Kaari toivottavasti helpottaa myös autopilotin varren kiinnittämistä.

Youtubesta löytyy tunnetusti kaikkea mahdollista veneen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Pinnan rakentamiseen tämä video antoi todella paljon ideota. Tästä on poimittu erityisesti metodi, jolla laudat saadaan ohennettua tasaisesti yläjyrsimen ja jigin avulla.

Parista ylimääräisestä laudanpätkästä rakennettiin yksi muotti, johon uuden pinnan muoto piirrettiin parin naulan ja lyhen latan avulla. Aihiot ovat 70 x 15mm tammilautaa, jotka kavennettiin toisesta päästä 4 x 10mm. Tyvipäähän jätettiin pätkä tasaista lautaa, johon pinnan saranahela kiinnittyy.

Pasutusputken rakensin viemäriputkesta, keittolevystä, vesipannusta, putkenpätkästä ja parista jämävanerista. Ensimmäinen versio oli muovisesta ilmanvaihtoputkesta, mutta sen kuuma höyry sulatti täysin lötköksi.

Ensimmäinen lauta on nyt taivutettu ja asettumassa muotissa. Lauta pysyi hienosti ehjänä, mutta jyrkimmässä mutkassa me ei saatu sitä ihan täysin puristettua kiinni muottiin. Seuraavalla kerralla pitää kiinnittää vähän enemmän huomiota puristimien asetteluun ja puristujärjestykseen. Lauta saa asettua muotissa 3-4 päivää, laudat taivutetaan siis yksi kerrallaan, ennen liimausta.

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kotitekoinen pasutusuuni

Kotitekoinen pasutusuuni

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

 

Etsintäkuulutuksia

Vanha ikkunaluukku

Melianissa on takahytissä kaksi avattavaa ikkunaa, jotka aukeavat sitloodaan. Nämä ovat varmasti alkuperäiset ja tutkimusten perusteella samoja ikkunoita on käytetty ilmeisesti ainakin Halberg Rassyissa. Nyt toisesta ikkunasta napsahti sarana poikki. Saranat ovat vielä vähän erikoisempia eli niissä on jousi ja hammastus, jolla ikkuna pysyy auki asennossa jos halutaan tuuletusta.

Sain veisteltyä ihan perus muovisaranasta korvikkeen, mutta olisi kiva löytää jostain alkuperäinen sarana tilalle. Jos jollakulla on tällaisia luukkuja jäänyt johonkin lojumaan niin olisin kiinnostunut ostamaan. Myös kaikki vinkit mistä voisi löytyä otetaan ilolla vastaan.

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Rikkoutunut sarana

Rikkoutunut sarana

Robertson AP300X

Robertsonin autopilotti eli Roope pelaa toiminnallisesti edelleen erittäin mainiosti, vaikka silläkin lienee ikää jo reilusti yli kaksikymmentä vuotta. Roopen näyttöpaneelista on kyllä ilmeisesti UV:n vaikutuksesta iso osa mennyt pimeäksi. Pilottia voi kyllä käyttää ja vaurio ei ole tässä parin vuoden aikana minusta levinnyt, mutta mielelläni ostaisin toisen ohjaimen varaosaksi, jos näitä on jollekulle jäänyt nurkkiin lojumaan.

Näyttövaurioinen Roope

Näyttövaurioinen Roope

Itsekelaava vinssi

Barduunoiden uudelleenrakentamisen (tästä tulee vielä erillinen postaus) yhteydessä siirsin ruffilta yhden Lewmar 16 yksinopeuksisen vinssin barduunavinssiksi. Ja tälle etsisin myös suunnilleen samankokoista korvaajaa. Saa tarjota, mutta huom. vinssin pitäisi ehdottomasti olla ST / itsekelaava, koska tuolle köydelle ei nyt ole muutakaan lukkoa tarjolla.

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Rästihommia

Blogin päivittäminen laahaa pahasti perässä, mutta alla pari kuvaa talvella aloitetuista projekteista, jotka sain kevään aikana hierottua loppuun.

Avotilan pöydästä tuli ihan ok, joku geometriavirhe vinotuessa on, koska sitä ei ainakaan näillä palikoilla asettumaan ihan oikealle paikalle. Pöytä jää vähän roikkumaan alaviistoon, mutta ainahan purjeveneessä kaikki on vähän vinossa. Salongin pöydän suojasta ei tarvinutkaan tulla nättiä, toimiva riittää.

Hyvää Juhannusta lukijoille.

Pöytä asennettuna

Pöytä asennettuna

Pöytä voidaan avata myös purjehtiessa, ainakin lenssillä

Pöytä voidaan avata myös purjehtiessa, ainakin lenssillä

Salongin pöydä suoja lopullisessa muodossa

Salongin pöydä suoja lopullisessa muodossa

Tricolorin vaihto LEDiin

Melianin maston topissa oli vielä viime kesänä tavallisilla polttimoilla toimivat tricolor kulkuvalo ja ankkurivalo. Valon liitoksissa oli jo keväällä vähän ongelmia (yksi muovinen liittimen pidike oli murtunut). Vaihto LEDeillä toteutettuun kulkuvaloon on energiatehokkuudenkin kannalta järkevää. Hellan tricolorin hinta tosin on melkoisen suolainen, mutta toisaalta sen toimintavarmuuskin pitäisi olla hyvä, koska kuluvia osia ei polttimoiden tapaan ole.

Asennus on helppo, koska topissa on pieni alumiinin koroke, johon lamppu on pultatttu. Reiät ei tietenkään sopineet, mutta poralla voi tehdä uusia. Ainut ongelma tuli lampun kiristämisessä metalliseen runkoon. Hellan paketin mukana tuli 19mm avaimelle sopiva nyloc-mutteri. Ohjeessa sanottiin, että lopuksi se kiristetään paikoilleen. Jäin vaan ihmettelemään miten, kun 19mm hylsy ei koloon sovi ja kiintoavaimella ei ylety kiertämään. Jos joku on asentanut tällaisen Hellan LED tricolorin, niin antakaapa jotain vinkkejä kommenteissa.

Vanhan lampun pohja poistettu.

Vanhan lampun pohja poistettu.

LED valon runko asennettu

LED valon runko asennettu

Eräkaupasta ostettu kunnon myrskysytkäri toimii kutistesukan lämmittämiseen tuulisellakin säällä

Eräkaupasta ostettu kunnon myrskysytkäri toimii kutistesukan lämmittämiseen tuulisellakin säällä

Kutistesukka + vulkanoiva reippi suojaa liittimiä

Kutistesukka + vulkanoiva reippi suojaa liittimiä

Miten tämä mutteri pitäisi kiristää? Hylsy on liian iso ja lenkkiavaimella ei ylety!

Miten tämä mutteri pitäisi kiristää? Hylsy on liian iso ja kiintoavaimella ei ylety!

Kirpputori

Päätin vihdoin vähän inventoida nurkkiin kertynyttä venetavaraa, jolle en enää itse oikein löydä mitään käyttöä. Ja löytyihän sitä. Pistin tavarat huuto.nettiin myyntiin, löytyy tämän linkin takaa:

http://www.huuto.net/hakutulos/sellernro/339323

Alla kuvia myynnissä olevasta kamat, kaupat joko huuto.netin kautta tai suoralla yhteydenotolla allekirjoittaneeseen.

Kimmo

 

20151129_180138 20151129_180532 20151129_180732 20151129_180753 20151129_181616 20151129_182807 20151212_110340 20151212_110510

 

20151129_181345
Myyty!
20151129_182632
Myyty!
20151212_110151
Myyty!

 

 

 

 

Keulapiikin verhoilu – Osa 5

Koska merelle ei tänä itsenäisyyspäivänä ollut asiaa kävin liimaamassa viimeisen levyn pajalla. Alla vielä muutamia kuvia prosessista. Ensiviikolla pitäisi päästä ruuvaamaan paneeleja ja listoja takaisin veneeseen.

Liiman levittämiseen käytin pensseliä

Liiman levittämiseen käytin pensseliä

Levintin liiman vanerille, jonka sitten "kippasin" keinonahan päälle. Piirretyt merkit helpottivat kohdistamista.

Levintin liiman vanerille, jonka sitten ”kippasin” keinonahan päälle. Piirretyt merkit helpottivat kohdistamista.

Viimeinen ja samalla pisin levy kuivumassa painojen alla.

Viimeinen ja samalla pisin levy kuivumassa painojen alla.

Ja Itsenäisyyspäivä voyagen #3

Episodi jää to be continued asteelle…

Löyhän pursimis-yhteisömme sanonta: ”Ennemmin hajoo kalusto, kun miehistö.” Jäi nytten sitten kokeilematta. Merkitsevän aallon korkeuden hipoessa Inkerin LOAa ei tartte mennä kokeileen miehistön hajoamispistettä. Lindalinekin päätti kautensa, niin voimme mekin päättää kautemme.

ip3

Kausi päättyy muutenkin myynti-ilmoituksiin, joiden kiinnostus on ylittänyt kaikki odotukset. Samalla myynti-silmällä pyyhitään hyllyjenkin sisältöä. Myyntikanava on vielä arvuuttelussa, mutta ainakin tänne blogiin meinattiin tiputella kuvia omistajanvaihdosta odottaville purjeille, ankkureille ja elektroniikalle. Mysteeriset aarteet menee nettiin ja Myyrimäen kirpputori helposti mobilisoitaville loorille hardwarea, tekstiilejä/pelastusliivejä, skuutteja ja muuta tarpeellista tavaraa, joiden käyttöaste on yhteisössämme osoittautunut alhaiseksi.

Ja happy end(kö)

”Suhteet voi päättyä joko onnellisesti, tai avioon.” Aloitti bestmänini puheensa. Nooh, suhde Ranturiin ei nytten sitten pääty, ainakaan avioon, mutta onnellisesti…

Eilen käytiin nostaas Temulin kanssa ranturi talvipukille, pukille joka kötösteltiin Akin kanssa kuntoon alkuviikosta. Nyt sitten tonotetaan tukevasti kuivilla. Ja on aika aloittaa joka talvinen josko & sitku- leikki.

Temulin kanssa ku pohjaa pestiin, tuo kiero Kymiläinen supatteli korvaani kuolinpesästä ja cuiser/raaserista ilman rakkautta. Sisälläni asuva herrasmies ei voinut olla vastaamatta neidon hätään ja Elviiran limojen huuhtasun jälkeen runtasimma koputtelemaan gel coattia.

Niinno, mitäänhän ei vielä ole tapahtunut, paitsi ranturi joutu nyt myyntiuhan alle. Rajun ynnäämisen jälkeen päädyin hintaan – omakustanne, koska kupeissani kihisee ja kytee hehkupalo – pikku kisottelulle.

 

Ja tredjende

Siittä kun edellisen kerran olen täydessä sotisovassa kiskomassa köysiä kisottelussa, on aikaa jo kauan, mutta… Kun sain nyt kotvaisen aikaa sitten avoimen kuttun nousta ”extra-hönönä” Karvalakkikisaan yhdelle lätäkkömme legendaarisimmista raasereista, en tohtinut, voinut, enkä kehdannut olla tulematta ja tulin näin ja tredjende.

Kilpamiehistöissä on olemassa oleva synergia, ne ovat parhaimmillaan kuin automaattikelloja, mikroskooppisen tarkasti toisiaan vasten raksuttavia rattaita, joiden ainoa päämäärä on manöövereiden ja ajamisen täydellisyys. Kilpamiehistö kuskaa kilpapaattia, ja kilpapaatille on tehdas piirtänyt polaarit, ja kun kuljetaan polaarien sisällä, tehdään jotain oikein… Ylittäessä – ylistetään loistavaa teamia… Alittaessa – kiskotaan hysteerisesti kiulusta löytyviä naruja. Polaarit ovat veneen teoreettiset maksimi nopeudet eri tuulilla ja eri suunnilla.

Kilpakiulussa on normi purteen verrattuna kymmenkunta muutakin nirtsunnartsua ja (extra) spinnu-puomiloinen. Raaceri on pursi, mutta Saigonin hierontalaitoksen matamia lainaten:”Same same, but different.” Siittä olen onnellinen, että tavallaan tiedän, mitä mikäkin nirtsannartsa tekee kilpa-paatissa, mutta jokaisessa paatissa on oma persoonallinen sijoituspaikka nirtsannartsoille, jotenka käytännössä tällä seikkailulla keskityin kiskomaan vain sitä narua minkä tunsin, eli keulapurjeen skuuttia. Enkä sitäkään sitten kiskoillut, kun oma vakio miehistö havaitsi, että tässähän ollaan kisassa mukana vielä viimeisellä kryssillä.

Kisa kuvaus itsessään löytynee sosiaalisen median syövereistä, enkä sitä kehtaa tässä tusauksessani sen enempää ruotia. Veneen trendiin kuuluu; ennemmin överit, kun vajarit, notta jonkin moista kylkimyyriä se eteneminen oli… eikä kilpapurjehduksessa ole tuomaripisteitä. Henkilökohtainen kilpailu-kipunahan tässä sai taas öljysumua ja unissa taidetaan sitten taas optimoida. Onneksi selkänahka on orvaskedellä, että mitään hätiköityä ei pääse tapahtumaan.