Phoenix – uusi pinna – osa 2

Lautojen pasutus ja taivutus onnistui hienosti. Tosin laudat oikenevat melkoisen paljon kun otetaan pois muotista. Kuvassa ylempi lauta oli ensimmäinen pasutettu ja se on ollut muotista pois useamman päivän. Alempi saatiin taivutettu muutenkin vähän paremmin ja puristimet ovat olleet irti vasta hetken. Liimauksen jälkeen pinna säilyttää muotonsa kuitenkin hienosti.

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Pinnaan tulee yhteensä neljä lautaa eli siitä tulee melkoisen jykevä. Liimauksen jälkeen höyläsin reunoista ulospuristuneet liimat pois. Samalla tasoittelin reunat, koska laudat eivät olleet täsmälleen samanlevyisiä ja kohdistuskin liimauksessa pääsi vähän luistamaan. Seuraavaksi tyven hela pitää upottaa paikoilleen. Koesovituksen jälkeen pinnan katkaisu lopulliseen pituuteen, kulmien pyöritystys ja lopullinen esteettinen muotoilu ennen lakkausta.

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Sivujen höyläystä

Sivujen höyläystä

Valmis palikkaa, odottaa muodon viimeistelyä

Valmis palikka odottaa muodon viimeistelyä

Phoenix – uusi pinna – osa 1

Annan Phoenixissa peräsinakseli tulee läpi sitloodan pohjalle ja pinna kiinnittyy akselin päähän. Tämä tarkoittaa, että pinna lähtee matalalta aika jyrkässä kulmassa ylös, jotta se mahtuu kääntyilemään sivupenkkien yläpuolella. Alkuperäinen pinna on myös melko pitkä.

Ideana on siis tehdä uusi pinna, joka on vähän lyhyempi ja jossa on tyvipäässä jyrkempi kaarevuus ylöspäin. Kaari toivottavasti helpottaa myös autopilotin varren kiinnittämistä.

Youtubesta löytyy tunnetusti kaikkea mahdollista veneen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Pinnan rakentamiseen tämä video antoi todella paljon ideota. Tästä on poimittu erityisesti metodi, jolla laudat saadaan ohennettua tasaisesti yläjyrsimen ja jigin avulla.

Parista ylimääräisestä laudanpätkästä rakennettiin yksi muotti, johon uuden pinnan muoto piirrettiin parin naulan ja lyhen latan avulla. Aihiot ovat 70 x 15mm tammilautaa, jotka kavennettiin toisesta päästä 4 x 10mm. Tyvipäähän jätettiin pätkä tasaista lautaa, johon pinnan saranahela kiinnittyy.

Pasutusputken rakensin viemäriputkesta, keittolevystä, vesipannusta, putkenpätkästä ja parista jämävanerista. Ensimmäinen versio oli muovisesta ilmanvaihtoputkesta, mutta sen kuuma höyry sulatti täysin lötköksi.

Ensimmäinen lauta on nyt taivutettu ja asettumassa muotissa. Lauta pysyi hienosti ehjänä, mutta jyrkimmässä mutkassa me ei saatu sitä ihan täysin puristettua kiinni muottiin. Seuraavalla kerralla pitää kiinnittää vähän enemmän huomiota puristimien asetteluun ja puristujärjestykseen. Lauta saa asettua muotissa 3-4 päivää, laudat taivutetaan siis yksi kerrallaan, ennen liimausta.

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kotitekoinen pasutusuuni

Kotitekoinen pasutusuuni

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

 

Avotilan pöytä – Osa 3

Tämäkin projektin on nytkähdellyt hitaasti eteenpäin. Varsinainen pöytälevy on nyt valmis, vielä pitää työstää ja lakata kiinnitysrimat ruoritolppaan.

Saranoiden ruuvaaminen ohueen levyyn aiheutti vähän päänvaivaa. Päädyin katkaisemaan ruuvit, jotta pystyin käyttämään riittävän paksuja ruuveja. Lisäksi laitoin vielä puuliimaa vahvistamaan liitosta. Lakkauksen aikana klaffit tuntuivat pysyvät tukevasti paikoillaan.

Ruuvien kärjet katkaistaan, jotta voidaan käyttää riittävän paksuja ruuveja.

Ruuvien kärjet katkaistaan, jotta voidaan käyttää riittävän paksuja ruuveja.

Katkaistuille ruuveille pitää porata riittävän ryvät reiät. Liima varmistaa pitävyyden.

Katkaistuille ruuveille pitää porata riittävän ryvät reiät. Liima varmistaa pitävyyden.

Ensimmäinen lakkakerros

Ensimmäinen lakkakerros

 

Ja toisen lakkakerrokset jälkeen

Ja toisen lakkakerrokset jälkeen

Byssan kattopaneeli ja LED-valot

Keulan verhoilusta jäi vähän materiaalia yli, joten päällystin uudelleen vielä byssan yläpuolella olevan paneelin. Tässä paneelissa oli aiemmin kiinni ärsyttävän kirkas loisteputkivalaisin, joten sen sai samalla korvattua parilla suuntaavalla LED-valolla. Alla kuvasarja koko prosessista.

Loput salongin verhoilut saavat odottaa ensi syksyyn. Viimeisestä kuvasta näkee, että nekin alkavat irtoilla liimauksista samalla tavalla kuin keulassa.

Taas ksyleenihommia...

Taas ksyleenihommia…

Paraatipuoli liimattu, seuraavaksi kulmien leikkaus, taitto, liimaus ja niittaus

Paraatipuoli liimattu, seuraavaksi kulmien leikkaus, taitto, liimaus ja niittaus

Kulmien viillekkeet leikattu
Kulmien viillekkeet leikattu
Pitkät sivut liimattu ja niitattu

Pitkät sivut liimattu ja niitattu

Viillekkeet niitattu, "nurjalta" puolelta näyttää vähän rujolta, mutta nämähän jäävät piiloon...

Viillekkeet niitattu, ”nurjalta” puolelta näyttää vähän rujolta, mutta nämähän jäävät piiloon…

 

Uudet LED valot ja katkaisin paikoillaan.

Uudet LED valot ja katkaisin paikoillaan.

Paneeli ruuvattu paikoilleen, sähköjohdot jäävät nätisti piiloon.

Paneeli ruuvattu paikoilleen, sähköjohdot jäävät nätisti piiloon.

 

Avotilan pöytä – Osa 2

Pöytälevy ja klaffit olivat nyt oikean kokoiset, joten seuraavaksi oli vuorossa sarana upotusten jyrsiminen. Youtubesta olen katsellut muutamia videoita puu-upotusten tekemisestä. Niistä opin niksin, jossa upotuksen rajat tehdään aluksi terävällä mattopuukolla. Sen jälkeen yläjyrsimellä saa jyrsittyä helposti rajojen mukaan piirroksen mukaisen kolon.

Jyrsimisen jälkeen liimasin klaffien raunalistat paikoilleen. Puristimia riitti juuri yhteen klaffiin kerrallaan.

Terävällä mattopuukolla tehdään leikkaukselle rajat

Terävällä mattopuukolla tehdään leikkaukselle rajat

Yläjyrsimellä tehdään kolot oikeaan syvyyteen rajoja noudattaen

Yläjyrsimellä tehdään kolot oikeaan syvyyteen rajoja noudattaen

Valmis kolo, jossa syvennykset saranamekanismille

Valmis kolo, jossa syvennykset saranamekanismille

Jyrsimisen jälkeen reunalistat voidaan liimata paikoilleen

Jyrsimisen jälkeen reunalistat voidaan liimata paikoilleen

Kun laitoin klaffit ja pöytälevyn rinnakkain paljastui paha moka! Yhden saranan kolot olivatkin väärässä paikassa. Hetken mietittyä ymmärsin mitä oli tapahtunut. Olin mitannut klaffien päästä 10cm, johon saranan ulkoreuna piti osua. Yhden saranan kohdalla olinkin laittanut väärän reunan merkkiin. Enkä ollut huomannut virhettä edes silloin kun piirsin klaffin kolon avulla merkit varsinaiseen pöytälevyyn. tuohon se kun pitää laittaa, koska muutoin koko homma pitäisi aloittaa alusta. Harmittaa…

Etsi kuvasta yksi virhe!

Etsi kuvasta yksi virhe!

 

Avotilan pöytä – Osa 1

Melianissa on joskus ollut avotilassa pöytä, mutta se on hävinnyt aikojen saatossa. Etsiskelin netistä mallia minkälainen pöytä olisi paras ja törmäsin tähän upeasti tehtyyn pöytään:

https://seabrooksailing.wordpress.com/2011/08/12/cockpit-table-and-labor-day-cruise/

Erityisesti nostomekanismi on yksinkertaisuudessaan nerokas. Eli tältä pohjalta lähdin yrittämään suunnilleen samanlaista pöytää Melianin ruoritolppaan. Tiikit ostin Biltemasta, rakentamisessa mennään pitkälti käsityökaluilla, joka vähän rajoittaa tekemistä (pöytäsirkkeli ja tasohöylä olisivat tällaisissa hommissa kova juttu). Pöydän kokoa pituussuunnassa rajoittaa sitloodan pohjalle tuotu ison skuutti, jonka ploki tulee kohtuullisen lähelle ruoritolppaa. Eli sille pitää jättää riittästi tilaa. Toisaalta ei tällä pöydällä mitään iso dinneriä olekaan tarkoitus pitää.

Pöytälevyn liimaus kahdesta leveästä tiikkilaudasta.

Pöytälevyn liimaus kahdesta leveästä tiikkilaudasta.

Päätylistojen liimausta

Päätylistojen liimausta

 

Edelleen päätylistoja

Edelleen päätylistoja

Malli ja koko alkaa hahmottua

Malli ja koko alkaa hahmottua

Käsityökaluilla mennään

Käsityökaluilla mennään

Klaffikannen palikat höylätty ja sahattu

Klaffikannen palikat höylätty ja sahattu

Keulastaagi ja rullan lukko uudelleen

Tässä muutama kuva jotka otin etustaagia ja furlexia kasatessa. Kuvaaminen ei ollut prioriteetti, näpit meinasi jäätyä kylmiä metalliosia käpistellessä.

Uusi staagi pujotettu foilin sisään, merkin kohdalta katkaisu

Uusi staagi pujotettu foilin sisään, merkin kohdalta katkaisu

Kiila pujotettu vaijerin sisään ja pääte kiristetty kertaalleen kiinni. Tämän jälkeen paketti kasaan ruuvilukitteen kanssa.

Kiila pujotettu vaijerin sisään ja pääte kiristetty kertaalleen kiinni. Tämän jälkeen paketti kasaan ruuvilukitteen kanssa.

Ja lopuksi vielä yksi kantapään kautta opittu asia. Olen enimmäkseen ollut tekemisissä Spinlockin lukkojan kanssa, joten yllätys oli suuri kun uudessa rullan lukkossa köysi lukittuikin väärinpäin. No ei siinä auttanut muuta kuin kääntää lukko toisinpäin. Onneksi pultit olivat lähes symmetrisesti, joten kiinnitykseen riitti pieni hienosäätö.

Lukko käännetty oikein päin

Lukko käännetty oikein päin

Rullaköyden lukko

Talven ToDo-listan isot asiat alkaa olemaan kohta paketissa, joten väliin voi ottaa myös pieniä nice-to-have prioriteetin juttuja. Melianissa on luonnollisesti rullagenoa, mutta rullaköydelle ei ole kunnollista lukkoa. Köysi on lukossa varaslistaan kiinnitettyyn plokiin. Tässä on se ongelma, että kun köydessä on paljon vetoa, se on tosi vaikea avata lukosta. En halunnut laittaa lukkoa suoraan kanteen, koska se olisi vaatinut reikien poraamista tiikkikannen läpi ja sisäverhoilun purkamista muttereiden kiinnittämistä varten. Onneksi Google auttaa aina ja löytyi tällainen ratkaisu:

http://wildcatsailorgirl.blogspot.fi/2014/01/boat-projects-mr-marine-starboard-rope.html

Eli tästä soveltaen:

Palikat sahattu

Palikat sahattu

ja liimaukseen

ja liimaukseen

Lukko pultattuna palikkaan...

Lukko pultattuna palikkaan…

... ja paikoilleen varvaslistaan

… ja paikoilleen varvaslistaan

Uusi kaasupullokotelo – osa 7.

Tämä projekti tuntuu ikuisuusprojetilta, mutta jotain sain taas tehtyä. Eli pleissattua dyneemasta kiinnitykset kaasupulloille.  Seuraavaksi veneellä kupariputken jatkaminen ja laatikon asentaminen paikoilleen. Seuraava postaus on toivottavasti viimeinen…

Dyneemaan pleissattu toinen pätkä rinnalle

Dyneemaan pleissattu toinen pätkä rinnalle

Kiristys halvoilla rapulukoilla

Kiristys halvoilla rapulukoilla

Silmukka kiristää pullon paikoilleen.

Silmukka kiristää pullon paikoilleen.

Lämmittimen asennus – Osa 2.

Ja sitten veneelle asentamaan kamat paikoilleen. Purin kaikki vanhat sähkövedot ja vedin uudet piuhat asennusputken sisässä sähkökeskukselta takaboksiin. Vanha ilmaletku oli myös lämppärin päässä mennyt ihan haperoksi eli se piti uusia äänenvaimentimeen asti. Käyttökytkimen ja termostaatin asennus naviskaan meni helposti. Pakoputken käärin Biltemasta ostettuun lasikuituvahvisteiseen eritysnauhaan. Pakoputki on kaksi seinämäinen ja laitoin eristettä putkien väliin ja koko paketin päälle. Polttoainelinjassa jätin käyttöön vanhan lämppärin letkun. Lähes päivä vierähti asennuksessa, mutta lopulta pääsin laittamaan ”uuden” lämppärin tulille. Ensimmäiset yrityksen eivät tuottaneet toivottua lämmintä henkäystä, mutta vika löytyi polttoainelinjasta, jossa yksi klemmari oli jäänyt löysälle ja diesel ei kulkenut palokammioon asti. Kun tuo oli korjattu, niin lämmitin hörähti hienosti käyntiin. Asennus pitää vielä viimeistellä eristämällä ilmaletku ja kytkemällä paloilman ottoletku sille kuuluvaan reikään pakoputkessa…

Telineen ruuvaus paikoilleen

Telineen ruuvaus paikoilleen

Lämmittimen putki kulkee punkan alla

Lämmittimen putki kulkee punkan alla

 

Käyttökytkin ja termostaatti ovat vähän vanhoja, mutta toimivia

Käyttökytkin ja termostaatti ovat vähän vanhoja, mutta toimivia

Kytkentä konehuoneessa

Kytkentä konehuoneessa

Tuplaseinämäinen pakoputki, jossa lasikuitunauhaa eristeenä välissä

Tuplaseinämäinen pakoputki, jossa lasikuitunauhaa eristeenä välissä…

... ja päällä

… ja päällä

Asennus valmis koekäyttöön

Asennus valmis koekäyttöön