Melian on ollut jo tovin vesillä, mutta en ole saanut kirjoitetuksi päivitystä. Huhtikuun alussa käytiin seuran saarisatamassa ja pääsiäisenä tehtiin jo Suomenlahden ylitys keväiseen Prangliin. Saarikävelyllä oli jo T-paita kelit, merellä toki vielä tarvitaan kalsarit ja välihousut.
Tämä viikonloppu pideltiin takatalvea ja aloitettiin erästä toista projektia, josta kirjoittelen erikseen.
Pitkäperjantai meni vielä laittaessa venettä purjehduskuntoon. Patjat kannettiin sisään ja uudet purjeet laitettiin paikoilleen. Genoa meni paikoilleen heittämällä, mutta ison ratsastajat eivät sopineet vanhasta syöttöaukosta sisään. Modausta odotellessa laitettiin reissua varten vielä vanha purje puomille.
Lauantain kauppareissun jälkeen purjehdittiin Jukan kanssa Porvooseen. Porvoonjokisuulla oli rannoilla vielä lunta / jäätä ja rantautuessa idästä vyöryi päälle lumisade. Matkan aikana siedettävä pysynyt lämpötila tipahti heti lähelle nollaa. Porvoon vierasvenesatama ei tarjonnut huhtikuun alussa mitään palveluita, mutta toisaalta kukaan ei ollut myöskään keräämässä maksuja. Anna hyppäsi Porvoosta kyytiin loppureissun ajaksi.
Rantautuminen Porvoossa lumisateessa
Porvoossa veneet olivat vielä tiukasti paketissa
Porvoosta ajettiin pienen avomerilenkin kautta Onakseen Merihaan veneseuran tukikohtaan. Täällä oltiin kevään ensimmäiset kävijät. Paikat olivat talvehtineet hyvin ilman mitään suurempia vahinkoja. Sää kirkastui ja yön pakkanen oli kuurannut laiturit ja jäädyttänyt lammikot. Lämppäri piti sisälämpötilan kuitenkin miellyttävänä. Villasukat oli kuitenkin tarpeen torjumaan pohjan läpi huokuvaa meren kylmyyttä. Mittari näytti koko reissun ajan vedenlämpötilalle lukemaa +2C.
Onaksessa
Jukka vei tutkaheijastimen mastoon
Yöllä oli vielä pakkasta, joka kuurasi kannen ja laiturit.
Melian meni vesille perjantaina. Keli ei ollut kauhean kesäinen eikä edes keväinen. Räntäsade muuttui vedeksi ja itätuuli puhalteli kympin lukemia. Lasku sujui tuulessakin ammattitaitoiselta nosturikuskilta rutiinilla.
Lauantaina kasattiin Teemun kanssa riki. Se olikin tällä kertaa normaalia työläämpi operaatio, koska kaikki osat olivat palasina. Sokkia sai väännellä sormet kohmeessa useampaankin paikkaan. Masto nousi Sirpalesaaressa sunnuntaina ja Melian odottolee vielä purjeita Merihaassa. Kausi alkaa todenteolla pääsiäisenä.
Kahju Sailingin kautta aikojen ensimmäinen vuokravenereissu tehtiin maaliskuun alussa Kreikaan. Millä tahansa grande largella ei kuitenkaan oltu liikkeellä, vaan me vuokrattiin todellista ranskalaista avomeripursien osaamista edustava Pogo 12.50. Vene on siis Class 40 luokan pohjalta tehty nopea cruiseri. Veneessä on siis kaikki nykyaikaisen matkaveneen varustukset, toki sisätilat ovat pelkistetyt ja painoa säästetty joka paikalla missä vaan mahdollista. Veneessä on kääntököli. Purjehdittaessa köli lasketaan lähes kolmen metrin syvyyteen, mutta satamissa ja ankkurilahdissa syvyys voidaan tiputtaa alle 1,5 metriin.
Vaikka purjepinta-alaa oli fat-top isopurjeen ansiosta riittävästi, niin silti vene oli hämmästyttävän helppo purjehtia. Kunhan vain ensin tottui peräsinpinnaan, jossa ei ollut painetta missään tilanteessa käytännössä ollenkaan. Ohjaus oli jopa aluksi jäykän tuntuinen. Tuntuma johtuu tuplaperäsimistä eli pinna oli kytketty peräsinten kvadrantteihin vähän ruorijärjestelmän tapaan. Toisaalta paineeton ja vänkäämätön ohjaus on hyvä myös autopilotille, jolla tällaista venettä enimmäkseen ajetaan. Me tosin ei maltettu paljon pilottia käyttää vaan ajeltiin manuaalisesti.
Isopurjeessa oli kolme reiviä, joista 1. ja 2. käytettiin kohtuullisen kovatuulisen viikon aikana. Keulalla oli noin 110% fokka ja lisäksi irrotettavaan välistaagiin nostettava staysail. Välistaagi oli dyneemaa ja sille oli kiristystalja ankkuboksin sisällä. Kun taljaa kiristettiin vielä vinssillä, niin staagiin saatiin kaikille keleille riittävä jännitys. Staysail olisi ollut vielä reivattavaa mallia eli siinä oli toinen halssi ja skuutti rinkula noin metrin verran alaliikin yläpuolella. Käytännössä sitä voi siis käyttää lähes myrskyfokkana. Veneen rikaus ja heloitus olivat ensiluokkaista laatua. Myös rungon ja kannen jäykkyyden melkein tunsi, kun kovemmalla kelillä kiristi keulapurjetta pauke oli melkoinen.
Viime sunnuntaina (23.02.2014) käytiin porukalla katselemassa jäätilannetta Porkkalassa. Alla Tomin ottamia kuvia retkeltä.
Meriveden lämpötilaa ja jäiden sulamista voi seurata myös talvikaudella joka päivä päivittyvältä Ilmatieteen Laitoksen ”Jäätilanne” sivulta (alimpa ladattavat tarkemmat PDF kartat).