Roope ei enää puhu mulle

Roope eli Robertsonin autopilotti meni mykäksi juuri sopivasti ennen lomapurjehduksen alkua. Yhden illan läpikäynnin jälkeen en löytänyt johdoista tai liitoksista suurempaa vikaa. Tosin pilotin keskusyksikkö oli kyllä osittain melko hapettuneen näköinen, joten todennäköinen syy löytyi varmaan sieltä. Ei siis auttanut kuin kaivaa kuvetta ja päivittää pilotin elektroniset osat uuteen Raymarinen EV-1 ja ACU200 sarjaan. Vanha hydrauliikkapumppu ja työntövarsi toimivat edelleen moitteetta ja ne saivat jäädä uuden pilotinkin komenneltavaksi. Asennuksessa työläintä, kuten aina, oli kaapeleiden vetäminen siististi sisustuspanelien taakse. Tuntui, että taas sai purkaa lähes puolivenettä…

Itse asennus oli hyvin suoraviivainen. ACU:n siirsin takahytin kaapin seinään tuuligeneraattorin lataussäätimen kaveriksi. Uusi ruorikulma-anturi meni melkein heittämällä vanhan paikalle. Johdotukset olivat suoraviivaisia kytkeä, Raymarinen Seatalk NG liittimet napsahtavat nätisti paikoilleen. Kontrolliyksiölle piti tehdä tiikistä asennuskehys, jotta liittimet mahtuvat ruoripylvään asennuskoteloon. Liitin samaan verkkoon vielä reiskan plotterin, joten pilottia voi nyt ajaa myös suoraan kulkuaukolla istuen. Tai halutessa suoraan plotteriin syötetylle reittipisteelle.

Pilotti testattiin kesäkuun viimeisenä viikonloppuna todella puuskaisessa pohjoistuulessa ja gyrolla varustettu EV-1 ohjaa venettä kallistuksissa paljon paremmin kuin vanha Roope. Tositestiin pilotti joutui siirrolla Maarianhaminaan, jossa +30 tunnin yhtämittaisessa kryssissä ei ollut mitään ongelmia.

Melian on nyt siis Maarianhaminassa ja tästä alkaa noin kolmen viikon lomapurjehdus. Yellow Brick trackeri on myyty S/Y Libertaan, joten YB:stä Melianin seikkailuja ei voi enää seurailla.

Kimmo

Tästä alkaa rakentumaan Melianin ensimmäinen moderni elektroniikkaverkko.
Tästä alkaa rakentumaan Melianin ensimmäinen moderni elektroniikkaverkko.
ACU keskusyksikkö asennettuna

ACU keskusyksikkö asennettuna

Johtonippua takahytissä ja EV-1 anturi / suuntatietokone

Johtonippua takahytissä ja EV-1 anturi / suuntatietokone

Asennuskehys kontrolliyksikölle

Asennuskehys kontrolliyksikölle

Valitsin ohjaimen, jossa kurssia käännetään rullasta, koska myös vanhassa Roopessa oli sellainen

Valitsin ohjaimen, jossa kurssia käännetään rullasta, koska myös vanhassa Roopessa oli sellainen

Vanhan laitteet menevät käytännössä kiertoon sähköromuna.

Vanhan laitteet menevät käytännössä kiertoon sähköromuna.

 

Yellow Brick Tracker

Melianissa on nyt siis kiinteästi asennettu Yellow Brick tracker, jota pääsin kokeilemaan jo Atlantin ylityksellä Mearra Nieidalla. Itse asiassa Melianin laite on juurikin samainen yksilö, jonka sain ostaa Mearrasta Atlantin ylityksen päätteeksi. Positiivisia kokemuksia itse laitteesta vahvisti loistavasti toimija tuotetuki, joka hoiti todella nopeasti ja ystävällisesti käytetyn laitteen siirtämisen allekirjoittaneen nimiin Melianiin.

Yellow Brick käyttää Iridium satelliittiverkkoa ja siinä on oma sisäinen GPS. Laite tarvitsee veneestä vain 12v virtaa ja siinä on myös akku, sähkön katkeamisen varalle. Laitteen kanssa kommunikoidaan bluetoothilla älypuhelimella tai tabletilla. Laitteen omistaja rekisteröityy Yblog palveluun, johon veneen paikkatiedot tallentuvat ja ne esitetään kartalla. Positioiden lähetystiheyttä voi säätää vapaasti. Käyttäjä maksaa kuukausittaisen perusmaksun 10 puntaa ja lisäksi tarvitaan credittejä. Yksi paikkatiedon lähetys kuluttaa yhden creditin.

Trackeriä voi käyttää myös viestintään. Sillä voi lähettää tekstimuotoisia sähköposteja, postauksen pituus määrittelee montako credittiä viesti maksaa. Viesteihin voi myös vastata, myös vastaanotetut viestit veloitetaan käyttäjältä credittien muodossa. Myös veneen gastit voivat tehdä oman YB-tilin, ostaa credittejä ja käyttää laitetta viestittelyyn kotiväen, läheisten yms kanssa. He eivät tarvitse perustilausta, kuten laitteen omistaja, vaan maksavat vain viestiliikenteestä. Tämä oli erittäin kätevä ominaisuus Atlantilla, koska näin jokainen vastasi täysin itsenäisesti viestiliikenteen kuluista. Myös yksityisyyden suoja oli taattu, koska jokainen käytti omaan puhelinta viestiliikenteeseen.

Skotlannin reissulla meillä oli mukan Jukan Spot tracker. YB:ssä on Spottiin verrattuna aika paljon enemmän ominaisuuksia, erityisesti Spotissa oli huonoa se, että se näyttää kartalla vain 7 päivän sijainnit. YB:ssä tätäkin voi Yblogissa säätää ja esittää kartalla eri ajanjaksot vaikka eri välillä. Ja Spotissa puuttui kokonaan omien kirjoitettujen viestien lähetys. Toki YB maksaakin tuplasti Spottiin verrattuna. Kiitokset siis vielä Pekalle, että sain ostaa laitteen sinulta käytettynä.

Lisäsin blogiin erillisen sivun, johon Melianin YBlog kartta on upotettu:

http://pontiskoski.fi/sherekhan/kahjusailing/missa-melian/

Kimmo

Tuulivoimaa

Melianin peräpeiliin ilmestyi pari viikkoa sitten uusi tolppa. Tai tolpankin ilmestymiseen ja asennuksen viimeistelyynkin meni se pari viikkoa. Kyseellä on Silentwind tuuligeneraattori. Melianissa on sähköntuotantoon kaupunki-infran ulkopuolella ollut tähän asti pieni ~50w aurinkopaneeli ja tietenkin moottorin laturi. Nämä ovat yleensä riittäneet mainiosti saaristocruisingiin, jossa koneajoakin tulee aina sen verran, että akut ovat pysyneet riittävässä varauksessa. Ongelmana on kuitenkin ollut sähkön kulutus pidemmillä useamman vuorokauden legeilleä, joissa navioniikka on päällä koko ajan ja erityisesti autopilotti kuluttaa merkitsevän määrän sähköä. Juuri tämän tarpeen täyttämiseen hankin siis tuuligeneraattorin. Kokemuksen mukaan tuulta on yleensä riittävästi ja jos ei ole, niin sitten ajellaan koneella, jolloin sähköntuotanto pitäisi olla riittävää koko molemmissa tapauksissa.

Tilasin itse generaattorin ja Silentwindin mastosetin Saksasta. Haponkestävät putket hankin kotimaasta kahdesta eri metallipajasta. Lisäksi modasin harusten kiinnityksen kaideputkiin sopivaksi, mastosetissä olevat helat on tarkoitettu pultattavaksi suoraan kanteen.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Sähköjen asentaminen on periaatteessa suoraviivaista. Generaattorilta tulee kolme piuhaa, jotka vedetään lataussäätimelle. Ja säätimeltä paksut kaapelit taas akkuihin. Siirsin samaan lataussäätimeen myös aurinkopaneelin  ja pääsin näin eroon yhdestä purkista. Sain myös hivenen lisää tilaa akkuosastolle, jossa sain hieman siistittyä kytkentöjä.

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Reikien poraaminen runkoon on aina vähän kuumottavaa, mutta onneksi kaikki reiät tuli kerralla oikeisiin paikkoihin. Mastonjalka on taittuvaa mallia eli asentaminen ja mahdolliset huoltotoimenpiteet on jatkossa helppo tehdä.

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Lataussäätimessä on bluetooth yhteys, joten sen avulla pystyy kännykän kautta seurata sekä tuuligeneraattorin, että aurinkopaneelin tuottaman sähkön määrää. Applikaation asentaminen androidille oli tosin melko kömpelöä, koska jostain syystä se pitää ladata valmistajan kotisivuilta sovelluskaupan sijaan. Myös applikaatio toteutus on melkoisen insinöörimäinen, mutta kyllä se silti asiansa ajaa.

Kimmo

Uudet barduunat

Vinssien asennuksen jälkeen rakensin kokonaan uudet helat barduunoihin. Samalla vanhat  vaijerit korvattiin 5mm dyneemalla.

Brummel pleissin tekeminen paljaaseen dyneemaan on yksi helpoimmista pleisseistä. Tosin kun heloja halutaan saada molempiin päihin, niin homma menee vähän monimutkaisemmaksi. Youtubesta löytyy kuitenkin hyviä videoita aiheesta. Toisen pleissin kanssa minulle kävi se klassinen moka, että katkaisin köyden väärästä merkistä. Eli toinen barska on nyt sitten 40cm lyhyempi. Onneksi taljalla on niin paljon köyttä, että käytön kannalta tämä ei ole ongelma. Kauneusvirhe kuitenkin vähän harmittaa.

Taljan yläpään plokeihin vaihdoin kiinteiden sakkeiden tilalle avattavat, jotta barduunoiden siirtäminen mastolle käytön jälkeen on mahdollisimman vaivatonta. Jouduin vähän viilaamaan plokien tappeja, jotta sain helat sopimaan yhteen, mutta kestävyyden kannalta tällä ei varmasti ole mitään vaikutusta. Taljojen köydet ovat Gleinsteinin Race XP köyttä, jossa on ohut välikuori. Tämän poistetaan silmukkapleissiä tehdessä, joten kaksinkertaisella ytimellä on vähän enemmän tilaa mahtua kuoren sisään. Silmukoiden pleissaaminen oli siis vähän tavallista helpompaa.

Jukka kävi mastossa vaihtamassa vaijereiden tilalle uudet dyneemat, joiden päässä on siis T-pääte + silmukka hela. Tämän jälkeen vain plokit paikoille ja koekiristykset. Ainakin käsipelillä arvioitaessa väliharuksen saa nyt huomattavasti kireämmälle kuin aiemmin. Lisäksi barduunoiden käyttö ja erityisesti avaaminen pitäisi olla aika paljon helpompaa kuin aikaisemmin.

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi ja uudet plokit

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi sekä uudet plokit

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Yläpään helat ja pleissit

Yläpään helat ja pleissit

Barduunavinssi

Barduunavinssi

 

Barduunavinssit

 

Melianissa on barduunat (tai oikeammit ehkä check stayt), jotka tukevat mastoa toisen saalinkiparin kohdalta. Vastaavalta kohdalta eteenpäin lähtee babystay, jonka voi siirtää etukannelle staysailia (haruspurje) varten. Barduunoita käytetään suorasaalinkisessa rikissä estämään maston pumppaaminen ja kiristämään väliharus staysailia käytettäessä. Melianin purjegarderoobissa on melko pieni ~10 neliön kokoinen staysail, joka on siis lähes myrskyfokan kokoinen. Ajatuksissa on tulevaisuudessa hankkia maksimikokoinen staysail, jota voisi käyttää kovammassa kryssissä.

Barduunoille on vakiona 4x talja + rapulukko. Tässä muutamia ongelmia: tällä virityksellä barduunaa ei mielestäni saa riittävän kireälle staysailia käytettäessä. Lisäksi kun barska on kiskottu niin kireälle kun saa, rapulukon avaaminen on haastavaa. Edelleen Melianissa on jostain syystä asennettu styyran puolelle pieni vinssi päävinssien taakse. Ilmeisesti sitä on joskus käytetty ison skuutin tuomiseen ruorimiehen ulottuville. Minä en ole sitä ikinä käyttänyt, mutta kokeilin kerran sitä barskan kiristämiseen ja siihenhän se sopii loistavasta. Ruffilla oli ison skuutille täsmälleen samanlainen vinssi, joten tästä synty ajatus ajatus siirtää se taakse paaran puolelle ja saada näin molemmille barskoille vinssit.

Purin styyran vinssin irti, otin sille tehdyn jalusta kainaloon ja marssin metallipajalle. Täsmälleen samanlaista putkea ei ollut, joten päätettiin samoin tein tehdä kaksi uutta ”pönikkää” vinssin korokkeiksi. Pöntöt teki Pelti- ja Rautatyö Salminen Kyläsaarenkadulla, työn laatu oli ensiluokkaista ja hinta mittatilausosista minusta erittäin kohtuullinen 100€ kappale. Eli ei voi muuta kuin suositella.

Asennus oli suoraviivainen homma. Styyranpuolella uusi pönttö meni vanhoihin reikiin ja niistä sai helposti mitattua paaranpuolen paikan. Pöntöt kiinnitettiin läpipulteilla kanteen ja vinssin runko puolesta omilla pulteillaan kierteistettyihiin reikiin.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Ampeerimittari – osa 1.

Laitoin jo ensimmäisenä kesänä Melianiin SmartGauge akkumittarin, joka ei tarvitse shunttia lainkaan. Mittarista näkee molempien akkujen jännitteet, sekä hupiakkujen varaustilan prosentteina. Varaustilan näyttö on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja mielestäni myös luotettavaksi. Siirtolegeille moottori käynnistettiin aina kun mittari tippui lähelle 50%.

Halusin mitata kuitenkin tarkemmin virran kulutusta ja latausta, joten shuntillinen mittari on ainut vaihtoehto. Päädyin Weman ampeerimittariin, joka on kyllä melko arvokas, mutta toisaalta mulla oli Marineaan yksi lahjakortti, joten ostos ei kirpaissut niin kovasti.

Asennuksessa jouduin piirtelemään vähän sähkökuvia ja muuttamaan hieman lataukseen liittyviä kytkentöjä. Weman shuntti kytketään poikkeuksellisesti pluspuolelle. Kun olin mielestäni saanut kaikki kytkennät tehtyä en saanut mittarista ulos mitään muuta lukemaa kuin ”-155”. Kävin kytkennät useaan kertaan asennusohjeen kanssa läpi. Asennusohje on melkoisen niukka eikä sisältänyt varsinaisesti mitään vianetsintää helpottavaa tietoa. Lopulta mittasin yleismittarilla shuntista mittarille menevän jännitteen ja se oli käytännössä no. Shuntin tarrassa on arvot 0,5 – 4,5V eli tuota sieltä ilmeisesti pitäisi tulla, manuaali ei puhu tästä asiasta mitään.

Shuntti ja mittari palasivat nyt takaisin maahantuojalle tarkastettavaksi ja ainakin shuntti menee todennäköisesti vaihtoon.

Paneelissa oli sopivasti yksi mittaripaikka vielä tyhjillään

Paneelissa oli sopivasti yksi mittaripaikka vielä tyhjillään

Vasemmalta: automaattirele, pienempi maasähkölaturi, lämppärin sulake, paneelin säädin ja mittarin shuntti koeasennuksessa.

Vasemmalta: automaattirele, pienempi maasähkölaturi, lämppärin sulake, paneelin säädin ja mittarin shuntti koeasennuksessa.

Shuntin pitäisi antaa 0,5 - 4,5 volttia mittarille, mutta sieltä ei tule käytännössä mitään.

Shuntin pitäisi antaa 0,5 – 4,5 volttia mittarille, mutta sieltä ei tule käytännössä mitään.

Tricolorin loppuasennus

Ratkaisun sopivan työkalun arvoitukseen tarjosi Tuomas. Häneltä sain lainaan ”peltisen” 19mm tulppa-avaimen, jolla nyloc mutterin sai kiristettyä kunnolla. Nyt vaan odottelemaan kevättä ja maston pystytystä. Vasta sitten asennuksen pääsee testaamaan, toivottavasti kaikki kytkennät meni oikein.

Sopiva työkalu löytyi

Sopiva työkalu löytyi

Valmis paketti, johdot pitää vielä vetää nipparilla yhteen.

Valmis paketti, johdot pitää vielä vetää nipparilla yhteen.

Tricolorin vaihto LEDiin

Melianin maston topissa oli vielä viime kesänä tavallisilla polttimoilla toimivat tricolor kulkuvalo ja ankkurivalo. Valon liitoksissa oli jo keväällä vähän ongelmia (yksi muovinen liittimen pidike oli murtunut). Vaihto LEDeillä toteutettuun kulkuvaloon on energiatehokkuudenkin kannalta järkevää. Hellan tricolorin hinta tosin on melkoisen suolainen, mutta toisaalta sen toimintavarmuuskin pitäisi olla hyvä, koska kuluvia osia ei polttimoiden tapaan ole.

Asennus on helppo, koska topissa on pieni alumiinin koroke, johon lamppu on pultatttu. Reiät ei tietenkään sopineet, mutta poralla voi tehdä uusia. Ainut ongelma tuli lampun kiristämisessä metalliseen runkoon. Hellan paketin mukana tuli 19mm avaimelle sopiva nyloc-mutteri. Ohjeessa sanottiin, että lopuksi se kiristetään paikoilleen. Jäin vaan ihmettelemään miten, kun 19mm hylsy ei koloon sovi ja kiintoavaimella ei ylety kiertämään. Jos joku on asentanut tällaisen Hellan LED tricolorin, niin antakaapa jotain vinkkejä kommenteissa.

Vanhan lampun pohja poistettu.

Vanhan lampun pohja poistettu.

LED valon runko asennettu

LED valon runko asennettu

Eräkaupasta ostettu kunnon myrskysytkäri toimii kutistesukan lämmittämiseen tuulisellakin säällä

Eräkaupasta ostettu kunnon myrskysytkäri toimii kutistesukan lämmittämiseen tuulisellakin säällä

Kutistesukka + vulkanoiva reippi suojaa liittimiä

Kutistesukka + vulkanoiva reippi suojaa liittimiä

Miten tämä mutteri pitäisi kiristää? Hylsy on liian iso ja lenkkiavaimella ei ylety!

Miten tämä mutteri pitäisi kiristää? Hylsy on liian iso ja kiintoavaimella ei ylety!

Ankkuripelin solenoidien vaihto

Viime kesän reissulla ainut isompi kalustotappio oli vanha ankkuripelin sähkömoottori. Katselin sitä jo viime talven kunnostuksen aikaan, että mahtaakohan tuo enää kauaa pyöriä. Kesän siirtokryssillä etelään moottori sai sitten sen verran vettä sisäänsä, että Skotlantiin päästyä se oli täysin jumissa. Uusi moottori tilattiin Oban Marinaan ja asensin se samoin tein. Ongelmaksi tuli, että uusissa moottoreissa on vain kaksi napaa eli virta pitää saada käännettyä, jotta moottori pyörii eri suuntiin. Vanhassa moottorissa oli miinus ja kaksi plus napaa. Reissun päällä ankkurpeli saatiin siis toimimaan vain ylöspäin, joka on tietenkin tärkeämpi suunta.

Tilasin uuden solenoidin ja asensin sen paikoilleen. Pystyin hyödyntämään kytkennässä olemassa olevia johtoja. Uusien paksujen johtojen vetäminen naviskan takaa keulaan olisikin ollut melkoinen urakka. Jätin katkaistun paksun miinusjohdonkin paikoilleen, mutta se on nyt siis ylimääräinen.

Vanhat solenoidit ja jo aiemmin vaihdettu vähän liian pieni 80A automaattisulake jäivät ylimääräisiksi. Jos jotakuta kiinnostaa, niin voin myydä muutamalla kympillä.

Vanhat ankkuripelin solenoidit.

Vanhat ankkuripelin solenoidit.

Uusi tulee samalla paikalle. Paksu miinusjohto tarvitsee kaapelikengän.

Uusi tulee samalla paikalle. Paksu miinusjohto tarvitsee kaapelikengän.

Uusi Quick solenoidi paikoillaan

Uusi Quick solenoidi paikoillaan

 

Uusi kaasupullokotelo – osa 7.

Tämä projekti tuntuu ikuisuusprojetilta, mutta jotain sain taas tehtyä. Eli pleissattua dyneemasta kiinnitykset kaasupulloille.  Seuraavaksi veneellä kupariputken jatkaminen ja laatikon asentaminen paikoilleen. Seuraava postaus on toivottavasti viimeinen…

Dyneemaan pleissattu toinen pätkä rinnalle

Dyneemaan pleissattu toinen pätkä rinnalle

Kiristys halvoilla rapulukoilla

Kiristys halvoilla rapulukoilla

Silmukka kiristää pullon paikoilleen.

Silmukka kiristää pullon paikoilleen.