Muutoksia suunnitelmiin

Pari päivää sitten tein vaikean päätöksen ja päätin hylätä alkuperäisen suunnitelman Shetlannista, Färsaarista ja Lofooteista. Syitä on useitakin. Akuutein syy on aikataulut ja sää. Tuulet eivät todellakaan ole olleet suotuisia, joka on tarkoittanut jatkuvaa vastatuulta tai satamissa odottelua. Olimme aika paljon aikataulusta perässä ja sopivaa sääikkuna ylitykselle Shetlantiin ei ole näköpiirissä. Pitkät purjehdukset vastatuuleen Pohjois-Atlantille eivät enää tuntuneet mielekkäältä. Lisäksi minua on alusta lähtien vähän kalvanut ajatus veneen jäämisestä koko syys- ja kevätkaudeksi kuivalle maalle kauaksi Pohjois-Norjaan. Haluan kuitenkin purjehtia myös kotoisessa saaristossa nyt kun minulla on siihen myös ihana kumppani. Päätös pitkän reissun keskeyttämisestä ei tietenkään ollut helppo, mutta se tuntui ja tuntuu kuitenkin oikealta.

Tällä hetkellä cruisailemme Norjan etelärannikolla kohti Stavangeria, josta tulee siis tämän kesän purjehduksen päätepiste. Stavangerista on tarkoitus käydä ihailemassa yhtä Norjan hienointa vuonoa eli Lyse vuonoa. Ja sieltä sitten kokka suunnataan takaisin kohti etelää ja Itämerta. Tarkoitus olisi olla takaisin Helsingissä joskus elokuun puolenvälin jälkeen.

Kimmo

Kattegatin seiluut

Venistä siirryttiin kovasta tuulesta johtuen Kattegatin portille Helsingöriin koko matka koneella. Puuskissa tuuli yltyi yli 30 solmun saderintaman ylittäessä Melianin. Kohteliaisuuslippu vaihtui takaisin Tanskan lippuun. Helsingörissä odotettiin hyvää purjehduskeliä Kronborgin linnan vieressä ja bunkrattiin venettä. Kaunis päivä ja hyvä purjehdussää koitti vihdoin ja päätettiin vetää sadan mailin legi Kattegatia ylös Laesson saarelle vahtivuoroissa. Alkumatkasta jopa aurinkorasva oli ahkerassa käytössä ja miehistö kärsi kuumuudesta. Plotterista ja AIS-näytöstä oli suunnatonta hyötyä vilkkaan laivaliikenneväylän vieressä ja sitä ylittäessä. Vapaavuoron miehistö yritti nukkua kuunnellen kauhuissaan Melianin olevan törmäyskurssilla ja pomppien rahtilaivojen aaltojen peräaaltoja vastaan. Laesson saarella tutustuttiin suolan valmistukseen, ajeltiin sähköautolla ja rentouduttiin suolakylpylässä. Hiekkaisilla rantanummilla bongattiin ensimmäinen hyljekin ja sataman aallonmurtajalla riskiläyhdyskunta.

Siirryttäessä Laessosta Skageniin koettiin Tanskan ensimmäinen tuuleton päivä. Koneella ajaessa saatiin suoritettua kannen pesu, samalla ihaillen kirkkaassa vedessä näkyviä isoja meduusaparvia. Suurimmat meduusat olivat jalkapallon kokoisia. Matkalla nähtiin lisää hylkeitä ja pyöriäisikin. Suurikokoisia avomeren lintuja suulia nähtiin lisää. Skagenin edessä väisteltiin ankkuroituja tankkereita. Satamassa nautittiin tuoreesta kalasta ja vireän kalastajakaupungin tunnelmasta. Toisena päivänä maissa raju länsituuli yltyi niin, että miehistönelikko sai puskea tosisssaan pyörillä tutustuen Skageniin Grå Fyr majakkaan ja lintuasemaan ja hiekkadyynien peittämään pohjoiskärkeen. Jyllanin niemimaan pohjoiskärjessä seisominen ristiaallokossa Kattegatin ja Skagerrakin kohdatessa oli hieno kokemus.

Matka on edennyt hitaammin kuin suunniteltu johtuen rajuista tuulista. Sääennusteet näyttävät nyt länsituulen hiljentyessä kohtuulliselta ylitykselle Shetlantiin. Matkaan lähdetään joskus huomenna kauppareissun ja tankkien täyttämisen jälkeen.

Kimmo ja Meri

Kuninkaallinen tunnelma.

Kuninkaallinen tunnelma.

Pelottavat laivat

Pelottavat laivat

Tankkerit parkissa

Tankkerit parkissa

Jyllannin pohjoiskärki

Jyllannin pohjoiskärki majakalta

Miehistö

Miehistö

Juutinraumaa kohti

Ystadista matka jatkui kohti Kööpenhaminaa. Ennusteet näyttivät kovaa itätuulta, jonka piti heikentyä iltaa kohti. Rohkeasti lähdettiin kahdestaan innokkaasti merelle, vaikka muut veneet jäivät pitämään tuulta Ystadin suojaisaan satamaan. Merelle matka käy, genua pienelle, tästä se loma alkaa. Aallokko ja keli oli rajua. Pienen talon kokoiset aallot piiskasi Meliania hurjaan vauhtiin puuskaisessa, välillä yli 30 solmun tuulessa. Parhammillaan Melian surffaili aalloilla yli 11 solmua. Tämähän tuntui aluksi jännältä kokemukselta, mutta keikutuksen jatkuessa pelot ja pahoinvointi yltyi. Kimmo onneksi jaksoi ohjailla ja valaa toivoa. Vauhdikkaan oksentamisen jälkeen olo parani, sitten vaan punkkaan ja silmät kiinni toivoen että ”vuoristorata” heittää vikan lenkin. Tuulimittarin johto irtosi jossain vaiheessa mastourasta. Kimmo käänsi myötäiseen kohti Falsterbon kanavaa, jossa odoteltiin sillan nousevan ja yöksi kiinnittäydyttiin Falsterbon marinaan. Olo parani pienellä syömisellä ja juomisella ja vene-elämä vei voiton rajusta purjehtimisesta.

Falsterbosta ajettiin yhden halssin kryssillä kohti Köpistä. Tuuli oli normaalimpaa 15 solmua ja seiluu oli kivaa vaikkakin satoi kaatamalla. Mahtava tunne lähestyä sumussa tuulipuistojen ja Juutinrauman siltojen välistä kohti Kastrupin satamaa lentokoneiden jylistäessä. Köpiksessä nautittiin ”normaalista kaupunkiturismista” ja miehistöön liittyi Tytti ja Tomi. Kippari hilattiin mastoon ja tuulimittarin johtoa asennettiin uudelleen paikalleen.

Ennusteet ei näytä hyviltä; vaihtelevaa, kovia tuulia, sateita. Pienistä auringonpilkahduksista osataan nauttia. Niitä saatiin Köpiksessä ja Venin saarella, jonne rantauduttiin seuraavaksi. Pieni idyllinen, hobittimainen ja vihreä saari. Pojat innostuivat linnuista ja porukalla pyöräiltiin tutustumassa tuulessa aaltoileviin peltoihin, Tyco Brahe museoon ja viskitislaamoon. Veneellä kulinaarinen keittiö kukoisti herkkulätyillä ja paikallisella savustetulla kalalla.

Melianin matka jatkuu.

Meri

Kippari mastossa

Kippari mastossa

Köpis jää taakse

Köpis jää taakse

Venin Kyrkbacken

Venin Kyrkbacken

Peltomaisemaa Venillä

Peltomaisemaa Venillä