Melianin keulapiikin katossa olevat paneelit on päällystetty keinonahalla, jossa on myös ohut kerros solumuovia. 30 vuodessa solumuovi on suurelta osin muuttunut ihan muruksi ja päällysteet roikkuvat ikävän näköisesti. Jostain myös pääsee jonkin verran kosteutta kattopaneelien väliin, joka ei tietenkään ole parantanut paneelien kuntoa. Vuodot pitää selvittää keväällä…
Alla muutamia kuvia paneelien purkamisesta. Keulapiikin kaapinovien kehykset on ruuvattu hyllyihin, joten ne ooli helppo irroittaa. Samoin itse paneelit lähtevät irti vain ruuvit irroittamalla. Paneelien välissä on ohuet soirot keinonahkaa, jotka on liimattu suoraan kattoon.
Kaappien liukuovet ja reunalistat irroitettu. Vanhat keinonahat roikkuvat lähes kokonaan irti.
Kaikissa listoissa on veneen runkonumero ja teksti mihin lista kuuluu. Tämä on keulapiikistä, oven yläpuolelta.
Keinonahan alla on ollut ohut kerrot solumuovia, joka on nyt ihan muruina.
Paneelien puhdistamisen aloitin imuroimalla niistä kaiken irtoavan solumuovin. Sen jälkeen liuotin liimat pois ksyleenillä. Toisen paneelin kohdalla keksin, että rätin lisäksi ohut muovilasta oli todella kätevä, koska sillä sai ”liimahyytelön” skrabattua irti vanerista.
Solumuovi ja vahna liima irtoaa ksyleenillä. Käry on melkoinen, joten kunnon hengityssuojain tarpeen.
Ostin Etolasta valkoista keinonahkaa, joka on helppo leikata oikeisiin mittoihin. Kulmien taittamisessa otin mallia vanhoista paneeleista. Liimasin keinonahan kontaktiliimalla paneeliin ja niittasin sen vielä kiinni piiloon jäävältä puolelta. Ensimmäinen paneeli on nyt valmis ja olin todella yllättynyt kuinka hyvältä se näyttää. Mitään verhoiluhommia kun en ole tehnyt aikaisemmin.
Ensimmäiset levyt puhtaana ja uusi keinonahka valmiina leikkaukseen.
Ensimmäinen levy liimattuna
ja niitattuna