Melianin lomasuunnitelmat ja gastipaikkoja

Melian purjehtii tällä hetkellä jossain eteläisellä Itämerellä, vaikka retari on puskenut toimisto hommia vielä koko tämän viikon. Siirtomiehistö kippari Pekan johdolla on viemässä venettä Pohjois-Saksaan Stralsundiin. Itse lennän Saksaan lauantaina ja aloitan noin kolmen viikon lomaseiluun Rügenissä ja Bornholmissa. Näistä raporttia myöhemmin.

Paluu takaisin Helsinkiin tapahtuu Kööpenhaminasta heinäkuun viimeisellä viikolla. Tälle legille olisi vielä tilaa yhdelle tai maks. kahdelle gastille. Legi on tarkoitus vetää about yhdellä stopilla, joten jos vahtivuoroissa tapahtuva avomeripurjehdus kiinnostaa, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen: kimmo (at) pontiskoski.fi . Purjehduksen luonteen takia aikaisempi purjehduskokemus on välttämätöntä.

Kimmo

Melian matkalla, retari maissa

Melian matkalla, retari maissa

Rästihommia

Blogin päivittäminen laahaa pahasti perässä, mutta alla pari kuvaa talvella aloitetuista projekteista, jotka sain kevään aikana hierottua loppuun.

Avotilan pöydästä tuli ihan ok, joku geometriavirhe vinotuessa on, koska sitä ei ainakaan näillä palikoilla asettumaan ihan oikealle paikalle. Pöytä jää vähän roikkumaan alaviistoon, mutta ainahan purjeveneessä kaikki on vähän vinossa. Salongin pöydän suojasta ei tarvinutkaan tulla nättiä, toimiva riittää.

Hyvää Juhannusta lukijoille.

Pöytä asennettuna

Pöytä asennettuna

Pöytä voidaan avata myös purjehtiessa, ainakin lenssillä

Pöytä voidaan avata myös purjehtiessa, ainakin lenssillä

Salongin pöydä suoja lopullisessa muodossa

Salongin pöydä suoja lopullisessa muodossa

Tågholmen ja Viinistu

Helatorstaiviikonloppu tarjosi taas hyvän mahdollisuuden tehdä vähän pidempi reissu. Halusin taas ottaa agendalle, jonkun uuden kohteen ja Viinistu tuntui sopivalta. Varsinkin kun sääennusteet lupailivat läntisiä tuulia.

Menomatkalla kävin SPS:n saaripaikan eli Tågholmenin kautta. Kelit olivat mahtavat ja helatorstai meni siellä lintuja kuvatessa. Ja ei, en aio täyttää tätä blogia lintukuvilla, niille pitää löytää joku toinen foorumi, jos niitä haluaa julkaista.

Perjantaina tuuli oli lännestä, joten ylitys Viron puolelle oli sivutuulessa nopea. Viinistun satamasta löytyy netistä erilaisia kauhukertomuksia. Satama-allas on tosiaan melko pieni ja ihan avomeren äärellä, joten hyvin voin kuvitella, että ”sopivalla” tuulensuunnalla paikka on melkoinen kattila. Sisäänajo on helppo, varottavia kiviä ei ainakaan karttojen mukaan ole ja syvyyttä riittää. Myös satama-altaassa oli syvyyttä Melianin kaiun mukaan vähintään 2,3m. Tosin kovin laajoja luotauksia en uskaltanut tehdä.

Melian oli vuoden 2016 ensimmäinen vierasvene Viinistussa ja yksin sain olla myös koko sen ajan kun viivyin. Rannassa on hotelli, ravintola ja taidegalleria, mutta niiden palveluja en käyttänyt.

Paluumatkalla Merihakaan loki pyöri 36mpk eli reilusti vähemmän kuin esim. Tallinnasta. Pranglissa oli kuulemma samaan aikaan satama melkein täynnä, joten vähän ihmetyttää miksi Viinistussa oli näin autiota?

Sisäänajo on kapea, mutta vettä on about 3 metriä.

Sisäänajo on kapea, mutta vettä on about 3 metriä.

Melian Viinistussa

Melian Viinistussa

Satama-allas on kyllä hivenen ahdas ja karimerkki altaas ei lisää luottamusta.

Satama-allas on kyllä hivenen ahdas ja karimerkki altaas ei lisää luottamusta.

Ja vesille

Eilen se taas tapahtui. Melian pulahti kylmään (ja mutaiseen) kevätveteen. Kun nosturikuskit ovat tällaisia ammattilaisia ei hommaa tarvitse juurikaan jännittää.

Tällä hetkellä Melian odottaa rikaamista Sirpalesaaressa, vapuksi pitäisi päästä purjehtimaan.

Pois pukeilta

Pois pukeilta

Tassunkohtien maalaaminen

Tassunkohtien maalaaminen

Lähes vedessä, nosturikuski Mika nostaa vielä renkaan pois välistä, jotta vahatut kyljet eivät likaannu, loistavaa palvelua!

Lähes vedessä, nosturikuski Mika nostaa vielä renkaan pois välistä, jotta vahatut kyljet eivät likaannu, loistavaa palvelua!

Ei enää ruotsalaisia

Viime kesän reissulla kävi useammankin kerran niin, että meitä luultiin ruotsalaisiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että peräpeilissä liuhui siniristilippu. Suurin syy oli varmaan puomipeitossa ollut ”Sweden Yachts 36” teksti. Ratkoin tekstit pois ja kangas on ihmeen hyvin säilyttänyt värinsä haalistumatta. Vanha teksti ei siis juurikaan erotu erivärisenä kankaana. Puomipussiin on tarkoitus ommella vielä veneen nimi.

Ja varmistukseksi Melianin peräpeilissä on nyt uuden nimitarran alla myös kotipaikka.

UV oli haurastuttanut kirjainten ompeleet

UV oli haurastuttanut kirjainten ompeleet

Varsinainen suojakangas ei olle haalistunut juurikaan!

Varsinainen suojakangas ei olle haalistunut juurikaan!

Kotipaikka ei pitäisi enää jäädä epäselväksi

Kotipaikka ei pitäisi enää jäädä epäselväksi

 

Köliremontti – osa 2

Alla vielä kuvasarja kölin loppukunnostuksesta. Laminoin muutaman kerroksen mattoa kölisauman yli molemmille puolille. Sen jälkeen useammalla kierroksella Hempelin epoksipakkelilla pinta tasaiseksi. Lopuksi vielä pakkeleiden päälle uusi kerros primeriä ja myrkyt.

Mattoa kölisaumaan

Mattoa kölisaumaan

Sama toiselta puolelta

Sama toiselta puolelta

vähän epoksipakkelia isoimpiin kuoppiin

vähän epoksipakkelia isoimpiin kuoppiin

Toinen kerros pakkelia kölisauman tasoittamiseksi

Toinen kerros pakkelia kölisauman tasoittamiseksi

Lopulliset primerit

Lopulliset primerit

Ja myrkky päälle

Ja myrkky päälle

 

Avotilan pöytä – Osa 3

Tämäkin projektin on nytkähdellyt hitaasti eteenpäin. Varsinainen pöytälevy on nyt valmis, vielä pitää työstää ja lakata kiinnitysrimat ruoritolppaan.

Saranoiden ruuvaaminen ohueen levyyn aiheutti vähän päänvaivaa. Päädyin katkaisemaan ruuvit, jotta pystyin käyttämään riittävän paksuja ruuveja. Lisäksi laitoin vielä puuliimaa vahvistamaan liitosta. Lakkauksen aikana klaffit tuntuivat pysyvät tukevasti paikoillaan.

Ruuvien kärjet katkaistaan, jotta voidaan käyttää riittävän paksuja ruuveja.

Ruuvien kärjet katkaistaan, jotta voidaan käyttää riittävän paksuja ruuveja.

Katkaistuille ruuveille pitää porata riittävän ryvät reiät. Liima varmistaa pitävyyden.

Katkaistuille ruuveille pitää porata riittävän ryvät reiät. Liima varmistaa pitävyyden.

Ensimmäinen lakkakerros

Ensimmäinen lakkakerros

 

Ja toisen lakkakerrokset jälkeen

Ja toisen lakkakerrokset jälkeen

Kylkien myllytys ja vahaus

Melianin runko  ei veden yläpuolisilta osin ole saanut kunnolla huomiota, aina on ollut niin kiire vesille, että kunnollinen ehostus on jäänyt tekemättä. Tänä keväänä päätin hoitaa asian kuntoon, vaikka se tietääkin vähän lykkäystä vesillelaskuun. Onneksi nyt oli jo huhtikuussa +10 asteen lämpötiloja.

Aloitin homman ostamalla uuden kiillotus- / hiomakoneen. Päädyin reilun parin sadan Holzmanniin, joka on jotain Bilteman halpisten ja +500€ ammattilaiskoneiden välistä. Näin jälkikäteen voin todeta, että kone toimi todella hyvin. Kierrokset saa riittävän matalalle ja vääntöä riittää.

Halusin saada kaiken piintyneen lian ja himmentymät pois, joten aloitin vesihiomalla Abralon kiekoilla koko veneen ympäri. Ostin hienoimpia 2000 karkeuden kiekkoja ja koko hommaan niitä meni 8 kpl. Toisen kierroksen vedin Mirkan Polarshine 10 hiovalla vahalla. Loppu meni vanhan kaavan mukaan Autoglymin vahoilla. Alla muutamia kuvia projektista.

Kylki pressun poistamisen jälkeen, it ain't a pretty sight

Kylki pressun poistamisen jälkeen, it ain’t a pretty sight

Työkalut ja välineet myllytykseen

Työkalut ja välineet myllytykseen

2000:nen Abralon tekee tällaistä jälkeä

2000:nen Abralon tekee tällaistä jälkeä

Tässä toinen esimerkki

Tässä toinen esimerkki

Lepputulos neljän kierroksen jälkeeen, Abralon 2000, Polarshine 10, Autoglym punainen ja Autoglym kulta

Lepputulos neljän kierroksen jälkeeen, Abralon 2000, Polarshine 10, Autoglym punainen ja Autoglym kulta

Köliremontti – osa 1

Vaikka Melian ei ole, eikä tule missään vaiheessa olemaan kisavene, on kölin maalipinnan uusiminen ollut todo-listalla alusta lähtien. Kölissä on sen verran paljon kerroksia, että maali alkaa rapisemaan isona lastuina. Lisäksi kölisauma irvistää etuosasta ikävästi.

Kaavin kölistä kaikki irtoavat maalilastut ja hioin perään 80:llä santapaperilla. Pystypinnalla homma on kohtuullisen miellyttävää verrattuna koko pohjan tekemiseen. Onneksi muu pohja köliä lukuunottamatta on todella hyvässä kunnossa.

Melianissa kölisauma on ylilaminoitu lasikuidulla. Tämä kuidutus ei siis ole osa runkoa, vaan lisätty kölin kiinnityksen jälkeen. Kölin etuosassa kuidut ovat kölin pienen elämisen saatossa lohkeilleet irti, joten revin ja hioin kaikki irronneet palaset suosiolla irti. Kölisauman takaosa noin puolivälistä taaksepäin on ihan kunnossa.

Mietin pitkään miten kölisauman korjaisin. Saumaa on etuosasta paikattu sikaflexillä. Päädyin puhdistamaan kaikki sikat pois ja laitan saumaan muutaman maton laminaattia alkuperäisen rakenteen mukaisesti. Joidenkin mielestä mahdollisesti hieman elävän sauman tekeminen täysin jäykäksi ei ole oikea ratkaisu, mutta tätäkin käytetään useissa veneissä. Kiristin myös kölipultteja ja sainkin ne hieman kiristymään pitkän jatkovarren avulla. Tämänkin pitäisi vähentää kölin mahdollista ”heiluntaa”.

Kölin isot pinnat on nyt hiottu ja maalattu Hempelin underwater primerilla. Primerin kevyen hionnan jälkeen on helppo nähdä mistä kohtaa köliä pitää pakkeloida tasaisemmaksi. Homma jatkuu taas ensi viikonloppuna.

Kölin hilseilävä maalipinta

Kölin hilseilävä maalipinta

Etuosasta irvistelevä kölisauma

Etuosasta irvistelevä kölisauma

Ylilaminoitu kölisauma, josta irronneet lasikuidut poistettu

Ylilaminoitu kölisauma, josta irronneet lasikuidut poistettu

Kaavittu ja riittävän puhtaaksi hiottu köli

Kaavittu ja riittävän puhtaaksi hiottu köli

Underwater primeri pohjalla.

Underwater primeri pohjalla.

Ampeerimittari – osa 2.

No niin sain uuden mittarin ja shuntin ja kävin heittämässä ne veneellä kiinni. Piuhat ja muut valmistelut oli tehty jo ensimmäisellä asennuskerralla, joten asennus kävi nopeasti. Ja Voila! Mittari näyttää nyt kulutuksen ja latauksen.

Kulutus

Kulutus

Lataus

Lataus