Keulapiikin verhoilu – Osa 3

Homma jatkui tänään veneellä, jossa kävin puhdistamassa vanhat liima- ja vaahtomuovijämät keulapiikin katosta. Kattoon tulee siis molemmille puolille kaksi paneelia ja niiden väleihin jäävään osaan keinonahka liimataan suoraan kattoon. Onneksi sain vanhat palat irti ehjinä, joten niiden perusteella voi leikata uudet palat. Katon puhdistaminen oli paljon hankalampaa kuin paneelien, koska työ pitää tehdä ylöspäin. Ksyleeniä oli vaikea saada pintaan riittävästi, jotta vanha liima olisi sulanut kunnolla. Pitää ehkä käydä vielä viimeistelemässä homma pienemmällä teräslastalla, jos sillä saisi raaputeltua loputkin jämät pois.

Tumma alue on se, jossa keinonahka on liimattu suoraan kattoon.

Tumma alue on se, jossa keinonahka on liimattu suoraan kattoon.

Paaran puolella "soiro" on paljon pidempi, koska se on koko käytävän mittainen.

Paaran puolella ”soiro” on paljon pidempi, koska se on koko käytävän mittainen.

Styyran puoli puhdistettuna vanhasta liimasta.

Styyran puoli puhdistettuna vanhasta liimasta.

Ja sama paaralla. Pystylistan kohta pitää miettiä tarkasti, jotta siitä tulee siisti.

Ja sama paaralla. Pystylistan kohta pitää miettiä tarkasti, jotta siitä tulee siisti.

Keulapiikin verhoilu – Osa 2

Neljästä kattolevystä kaksi helpointa on nyt verhoiltu kokonaan uudelleen. Tänään kävin puhdistamassa pisimmän levyn vanhoista liiman jämistä.

Lisäksi kävin veneellä ja sikasin uudelleen kaikki keulakannen helat, osan alla oli irrotettaessa jonkin verran kosteutta, mutta mitään isoja vuotoja ei löytynyt. Edelleen on vähän arvoitus mistä vesi / kosteus pääsee sisätiloihin.

Keulakannen helat irri ja valmiina sikaukseen.

Keulakannen helat irti ja valmiina sikaukseen.

Ksyleenillä hölvätty liima lähtee "helposti" lastalla.

Ksyleenillä hölvätty liima lähtee ”helposti” lastalla.

Viimeinenkin levy putsattu. Keskellä oleva leikkaus on kattoluukun aukko.

Viimeinenkin levy putsattu. Keskellä oleva leikkaus on kattoluukun aukko.

Hengityssuojain on ksyleenin ja kontaktiliiman kanssa tarpeen.

Hengityssuojain on ksyleenin ja kontaktiliiman kanssa tarpeen.

 

Keulapiikin verhoilu – Osa 1

Melianin keulapiikin katossa olevat paneelit on päällystetty keinonahalla, jossa on myös ohut kerros solumuovia. 30 vuodessa solumuovi on suurelta osin muuttunut ihan muruksi ja päällysteet roikkuvat ikävän näköisesti. Jostain myös pääsee jonkin verran kosteutta kattopaneelien väliin, joka ei tietenkään ole parantanut paneelien kuntoa. Vuodot pitää selvittää keväällä…

Alla muutamia kuvia paneelien purkamisesta. Keulapiikin kaapinovien kehykset on ruuvattu hyllyihin, joten ne ooli helppo irroittaa. Samoin itse paneelit lähtevät irti vain ruuvit irroittamalla. Paneelien välissä on ohuet soirot keinonahkaa, jotka on liimattu suoraan kattoon.

Kaappien liukuovet ja reunalistat irroitettu. Vanhat keinonahat roikkuvat lähes kokonaan irti.

Kaappien liukuovet ja reunalistat irroitettu. Vanhat keinonahat roikkuvat lähes kokonaan irti.

 

Kaikissa listoissa on veneen runkonumero ja teksti mihin lista kuuluu. Tämä on keulapiikistä, oven yläpuolelta.

Kaikissa listoissa on veneen runkonumero ja teksti mihin lista kuuluu. Tämä on keulapiikistä, oven yläpuolelta.

Keinonahan alla on ollut ohut kerrot solumuovia, joka on nyt ihan muruina.

Keinonahan alla on ollut ohut kerrot solumuovia, joka on nyt ihan muruina.

Paneelien puhdistamisen aloitin imuroimalla niistä kaiken irtoavan solumuovin. Sen jälkeen liuotin liimat pois ksyleenillä. Toisen paneelin kohdalla keksin, että rätin lisäksi ohut muovilasta oli todella kätevä, koska sillä sai ”liimahyytelön” skrabattua irti vanerista.

Solumuovi ja vahna liima irtoaa ksyleenillä. Käry on melkoinen, joten kunnon hengityssuojain tarpeen.

Solumuovi ja vahna liima irtoaa ksyleenillä. Käry on melkoinen, joten kunnon hengityssuojain tarpeen.

Ostin Etolasta valkoista keinonahkaa, joka on helppo leikata oikeisiin mittoihin. Kulmien taittamisessa otin mallia vanhoista paneeleista. Liimasin keinonahan kontaktiliimalla paneeliin ja niittasin sen vielä kiinni piiloon jäävältä puolelta. Ensimmäinen paneeli on nyt valmis ja olin todella yllättynyt kuinka hyvältä se näyttää. Mitään verhoiluhommia kun en ole tehnyt aikaisemmin.

Ensimmäiset levyt puhtaana ja uusi keinonahka valmiina leikkaukseen.

Ensimmäiset levyt puhtaana ja uusi keinonahka valmiina leikkaukseen.

Ensimmäinen levy liimattuna

Ensimmäinen levy liimattuna

ja niitattuna

ja niitattuna

Vesiletkuista

Melianissa on kaksi vesitankkia, molempien salongin punkkien alla. Ykkös- ja kakkostankkia yhdisti letku, jossa on t-haara ja tulppa, josta veden saa laskettua pois. Letkussa ei kuitenkaan ollut sulkua, jolla tankit saisi erotettua toisistaan. Kakkostankki olisi hyvä saada oman sulun taakse, näin voi ensin käyttää toisen tankin tyhjäksi ja silloin tietää varmasti, että vettä on vielä 50% jäljellä.

Kun aloin purkamaan letkuja, kävi nopeasti selväksi, että ainut tapa saada ne auki oli leikata puukolla rikki. 30-vuotta vanhat letkut olivat kivikovia ja klemmarin olivat jumittaneet ne liitoksiin lujasti kiinni. Melkoisen punkkien koloissa ähkimisen jälkeen vanha systeemi oli purettu. Samalla selvisi, miksi tankkien täyttäminen piti tehdä niin hitaasti. T-haara oli sisältä jo melkein muurautunut umpeen ruosteesta ja muusta töhkästä. SVB:n joulupukki toi laatikollisen LVI-osia, sisältäen mm. haaroitinsulun, jolla saa tankit erotettua ja tarvittaessa laskettua vedet pilssin kautta pihalle.

Vanha, lähes umpeutunut, T-haara + tulppasulku.

Vanha, lähes umpeutunut, T-haara + tulppasulku.

30 vuotta vanhat letkut ovat täysin kovettuneet

30 vuotta vanhat letkut olivat täysin kovettuneet

Uusi sulku paikoilllaan

Uusi sulku paikoilllaan

Ankkuripeli – loppunäytös

No niin, tänään koitti se odotettu ja välillä epätodennäköiseltäkin tuntunut hetki, jolloin Melianin kunnostettu Lofrans Airon ankkuripeli asennettiin takaisin omalla paikalleen veneen keulapiikkiin. Asennus meni kohtuullisen helposti, vaikka työskentelyasennot olivatkin jälleen kerran hankalia. Antti oli toisena käsiparina alkuun, jotta saatiin isoimmat ja painavimmat osat liitettyä toisiinsa. Alla kuvia ja video vinssistä toiminnassa.

Vinssi ja loput osat valmiina siirrettäväksi veneelle

Vinssi ja loput osat valmiina siirrettäväksi veneelle

nAsennusergonomia oli kohdillaan, Antti laittaa muttereita paikoilleen

nAsennusergonomia oli kohdillaan, Antti laittaa muttereita paikoilleen

Lukkopihdit akselissa pitivät moottorin ja vaihteen paikoillaan, kunnes pultit saatiin kiinni

Lukkopihdit akselissa pitivät moottorin ja vaihteen paikoillaan, kunnes pultit saatiin kiinni

Ja ketju kolisee laatikkoonsa

Ja ketju kolisee laatikkoonsa

Ankkuripeli – osa 5

Ankkupelin kimpussa puuhailu on jatkunut useana iltana. Viimeisen osat lähtivät irti melkoisella voimankäytöllä (ruuvipenkki ja moska) ja rälläkällä. Meininki oli välillä siis kaikki peliin, joko jotain hajoaa tai sitten osat irtoavat. Syöpynyttä alumiinihokkia piti viilailla ja hioa, jotta se saatiin taas entisiin mittoihinsa.

Uudet laakerit ja stefat tilasin Kentson verkkokaupasta. Niiden saavuttua piti alumiiniosia vielä vähän hioa, jotta sain laakerit paikoilleen. Nyt kuitenkin kaikki osat sopii toisiinsa. Seuraavaksi veneen noston jälkeen vinssin voisi asentaa takaisin veneeseen, käydä kettinkikaupassa ja tehdä koekelauksen.

Alla kuvakertomusta tapahtumista:

Lämmittämisestä ei ollut mainittavaa hyötyä

Lämmittämisestä ei ollut mainittavaa hyötyä

Viilalla ja hiekkapaperilla pahimmat korroosiot pois alumiiniholkista

Viilalla ja hiekkapaperilla pahimmat korroosiot pois alumiiniholkista

Laakerin rengas ei hievahdakaan, tarvitaan järeät työkalut ja vakaa käsi

Laakerin rengas ei hievahdakaan, tarvitaan järeät työkalut ja vakaa käsi

Leikkaus ja pieni vääntö: laakerin rengas napsahti poikki ja irtosi

Leikkaus ja pieni vääntö: laakerin rengas napsahti poikki ja irtosi

Uudet laakerit ja stefat Kentson verkkokaupasta

Uudet laakerit ja stefat Kentson verkkokaupasta

Isot laakerit paikallaan

Isot laakerit paikallaan

Koekasaukset jälkeen kaikki osat sopivat yhteen

Koekasaukset jälkeen kaikki osat sopivat yhteen

Ankkuripeli – osa 4

”Lisää töykaluja” oli tunnuslauseemme kun suunnattiin Antin ja Aleksin kanssa Biltemaan. Ruuvipenkki auttaa operaatiossa huomattavasti, koska silloin työstökohteen saa hyvin kiinni. Liukuvasaralla ei laakeriin saatu mitään vaikutusta. Sorkkaraudoilla kolmeen pekkaan vääntäessä hajosi ensin ruuvipenkin kiinnitys. Isompien pulttien jälkeen saatiin rikottua itse laakeri. Tästä oli se hyöty, että nyt laakerin alla olevan lukkorenkaan sai nyt pois. Paketti ei kuitenkaan auennut enää sen enempää.

Räjäytyskuvien katselun jälkeen tulin siihen tulokseen, että nyt ei pitäisi olla enää mitään estettä sille, että vaihdepesän saa auki. Käteen siis iso leka ja paukutusta akselin alapäähän. Ja lopulta alalaakeri irroitti otteensa ja paketti aukesi. Vielä vähän lisää paukuttelua ja vaihteiston hammasrataspesäkin lähti irti. Edelleenkään ei mitään varsinaista tuhoa ole saatu aikaiseksi. Laakerit ja stefat menevät joka tapauksessa vaihtoon ja maksavat vain joitakin kymppejä.

Nyt pitäisi saada vielä vanhan laakerin teräsrengas ja vaihteiston messinkinen rengas irti akselissa olevasta alumiiniholkista. Itse alumiiniholkia ei ole pakko saada akselista irti. Jostain syystä alumiiniholkki on korrosioitunut niin, että kaikki muut osat tuntuvat jämähtäneen siihen todella lujasti kiinni. Ehkä tuolla on ollut joku vuotovirta joka on edistänyt korroosiota.

Lisää työkaluja...

Lisää työkaluja…

Liukuvasaralla ei ollut mitään vaikutusta.

Liukuvasaralla ei ollut mitään vaikutusta.

Kolmesta suunnasta kun riittävästi väännettiin sorkkaraudoilla, niin laakeri pamahti rikki...

Kolmesta suunnasta kun riittävästi väännettiin sorkkaraudoilla, niin laakeri pamahti rikki…

Isolla lekalla alapäästä paukuttaen paketti vihdoin irtosi

Isolla lekalla alapäästä paukuttaen paketti vihdoin irtosi

Myös kulmavaihde ja alapään laakeri lopulta irtosivat rungosta

Myös kulmavaihde ja alapään laakeri lopulta irtosivat rungosta

Ongelmana vielä saada laakerin rengas ja messinkinen hammaspyörä irti alumiinisesta rungosta.

Ongelmana vielä saada laakerin rengas ja messinkinen hammaspyörä irti alumiinisesta rungosta.

 

Ankkuripeli – osa 3

Nyt kun ankkupeli on saatu irti veneestä sitä voi purkaa ja tutkailla hieman mukavammin. Alla kuvasarjaa tapahtumien etenemisestä. Suolavesi ja vuosien käyttämättömyys on tehnyt tuhojaan. Periaatteessa laakerit ja stefat ovat halpoja, mutta ongelmana on saada vinssi niin ehjänä palasiksi, että kuluneet / ruostuneet ovat saisi vaihdettua.

Viimeisen kuvan jälkeen laakeripesää on saatu puhdistettua, mutta päällimmäinen laakeri ei hievahdakkaan akselista. Pitänee taas käydä työkalukaupassa.

Potilas tuotu pajalle

Potilas tuotu pajalle

Sähkömoottori irroitettu ja testaus suoraan akkukaapeleilla, toimii! Takana Melianin uudet akut...

Sähkömoottori irroitettu ja testaus suoraan akkukaapeleilla, toimii! Takana Melianin uudet akut…

Vaihdepesän rosteripultit ovat tietenkin hapettuneet lujasti kiinni...

Vaihdepesän rosteripultit ovat tietenkin hapettuneet lujasti kiinni…

Raakasti voimalla vääntäen pultit saatiin auki, katkemalla...

Raakasti voimalla vääntäen pultit saatiin auki, katkemalla…

Sisältä alkaa selvitä miksi moottori ei jaksa pyörittää vaihdetta.

Sisältä alkaa selvitä miksi moottori ei jaksa pyörittää vaihdetta.

Ankkuripeli – osa 2

Tänään paukuteltiin Teemun kanssa loput osat ankkuripelistä irti. Ensimmäinen ongelma oli akselin kiilasokka. Se lähti irti melkein ehjänä kun hakkasi taltalla yläpäähän loven ja väänsi kunnolla. Seuraavaksi kammettiin irti jarrun alempi messinkirengas, sen alla ollut stefa ja laakeri.

Tämän jälkeen akseli tuli moottoreineen päivineen läpi alustasta, lievällä väkivallalla. Seuraavaksi osat pajalle ja lisää purkamista. Akseli ei vieläkään pyöri, kulmavaihteessa lienee jotain jumissa.

Akselisokka

Akselisokka

Moottori ja kulmavaihde

Moottori ja kulmavaihde

 

Ankkuripeli – Osa 1

Ankkuriketju irtosi keulaboksista jo aiemmin kesällä ja siitä lähtien olen miettinyt miten jumissa oleva ankkuripeli saataisiin auki. Peli oli totaalisen jumissa, rumpu ei pyörinyt mihinkään ja jarru oli ilmeisesti jämähtänyt päälle. Ensimmäiset vaisuhkot yritykset avaamiseen tein vinssikammella ja moskalla. Kovempi yritys olisi todennäköisesti johtanut vinssikammen katkeamiseen.

Melkoinen googlettaminenkaan ei paljastanut työkalua, joka kävisi suoraan vinssikammen tilalle. 12-kulmaisia hylsyjä oli kyllä myynnissä, mutta muttereita tai pultteja ei missään. Oli keksittävä jotain muuta. Hain rautakaupasta suunnilleen oikeankokoisia tavallisia kuusikulmaisia pultteja ja muttereita. Pienellä viilauksella siitä sai sopivasti istuvan. Mutterit varmistin sokalla ja ei kun vääntämään. Pienellä hylsyvääntimellä ei voima riittänyt mihinkään, mutta varapinnan putkella alkoi jo tapahtua. Lopulta kiinni jämähtänyt rosteri ja alumiini erkanivat toisistaan. Viimeiset valokuvat tuli otettua jo pimeässä, joten laatu ei ole häävi. Pitää jatkaa projektia valoisalla.

Lähtötilanne

Lähtötilanne

Viilauksen jälkeen just sopiva

Viilauksen jälkeen just sopiva

Valmis työkalu hylsyvääntimelle

Valmis työkalu hylsyvääntimelle

Varapinnasta lisää vipuvartta

Varapinnasta lisää vipuvartta

Köysirumpu ja ketjupyörä irti

Köysirumpu ja ketjupyörä irti