Juutinraumaa kohti

Ystadista matka jatkui kohti Kööpenhaminaa. Ennusteet näyttivät kovaa itätuulta, jonka piti heikentyä iltaa kohti. Rohkeasti lähdettiin kahdestaan innokkaasti merelle, vaikka muut veneet jäivät pitämään tuulta Ystadin suojaisaan satamaan. Merelle matka käy, genua pienelle, tästä se loma alkaa. Aallokko ja keli oli rajua. Pienen talon kokoiset aallot piiskasi Meliania hurjaan vauhtiin puuskaisessa, välillä yli 30 solmun tuulessa. Parhammillaan Melian surffaili aalloilla yli 11 solmua. Tämähän tuntui aluksi jännältä kokemukselta, mutta keikutuksen jatkuessa pelot ja pahoinvointi yltyi. Kimmo onneksi jaksoi ohjailla ja valaa toivoa. Vauhdikkaan oksentamisen jälkeen olo parani, sitten vaan punkkaan ja silmät kiinni toivoen että ”vuoristorata” heittää vikan lenkin. Tuulimittarin johto irtosi jossain vaiheessa mastourasta. Kimmo käänsi myötäiseen kohti Falsterbon kanavaa, jossa odoteltiin sillan nousevan ja yöksi kiinnittäydyttiin Falsterbon marinaan. Olo parani pienellä syömisellä ja juomisella ja vene-elämä vei voiton rajusta purjehtimisesta.

Falsterbosta ajettiin yhden halssin kryssillä kohti Köpistä. Tuuli oli normaalimpaa 15 solmua ja seiluu oli kivaa vaikkakin satoi kaatamalla. Mahtava tunne lähestyä sumussa tuulipuistojen ja Juutinrauman siltojen välistä kohti Kastrupin satamaa lentokoneiden jylistäessä. Köpiksessä nautittiin ”normaalista kaupunkiturismista” ja miehistöön liittyi Tytti ja Tomi. Kippari hilattiin mastoon ja tuulimittarin johtoa asennettiin uudelleen paikalleen.

Ennusteet ei näytä hyviltä; vaihtelevaa, kovia tuulia, sateita. Pienistä auringonpilkahduksista osataan nauttia. Niitä saatiin Köpiksessä ja Venin saarella, jonne rantauduttiin seuraavaksi. Pieni idyllinen, hobittimainen ja vihreä saari. Pojat innostuivat linnuista ja porukalla pyöräiltiin tutustumassa tuulessa aaltoileviin peltoihin, Tyco Brahe museoon ja viskitislaamoon. Veneellä kulinaarinen keittiö kukoisti herkkulätyillä ja paikallisella savustetulla kalalla.

Melianin matka jatkuu.

Meri

Kippari mastossa

Kippari mastossa

Köpis jää taakse

Köpis jää taakse

Venin Kyrkbacken

Venin Kyrkbacken

Peltomaisemaa Venillä

Peltomaisemaa Venillä

Itämeren ote

Itämeri yritti tosissaan ja edelleen yrittää pitää Meliania otteessaan. Tämänkertainen siirtopurjehdus alkoi vajaa kaksi viikkoa sitten Helsingissä. Tätä kirjoitettaessa ollaan Antin kanssa päästy jo Ystadiin asti. Vain yhtä pätkää Gotlannin länsipuolella lukuunottamatta tuulet ovat olleen joko +20 solmua vastaan tai sitten olemattomat, joka on tarkoittanut koneilua. Homma kulminoitui Kalmarista lähdön jälkeiseen aamuun.Yritimme päästä yhdellä vedolla johonkin eteläiselle Itämerelle, mutta Utklippanin kohdilla piti antaa periksi. Utklippanin kivellä sitten istuttiinkin pari päivää kuuntelemassa vanttien vinkunaa ja lintujen kirkumista.

Pitkän purjehduksen alussa veneen haluaa lähtökohtaisesti pitää kasassa. Kun tuuli alkaa pyöriä 25 solmun paikkeilla tekee mieli ajaa aika pienillä purjeilla. Avomerellä aallokko kuitenkin nousee nopeasti ja Itämerellä erityisen teräväksi. Tämä tarkoittaa, että eteenpäin ei kerta kaikkiaan pääse järkevästi. Kun tiedossa olisi hidasta kärsimystä aaltojen ryskeessä, on parempi antaa periksi.

No joka tapauksessa nyt ollaan siis päästy Ruotsin etelärannikolle. Sääennuste seuraavalle viikolle ei edelleenkään ole suotuisa. Ruotsin päälle parkkeeraa näillä näkymin seuraava matala, joka kääntää tuulen Tanskan salmissa luoteeseen. Sadetta saadaan parina seuraavana päivänä myös runsaasti.

Meri liittyi miehistöön Ystadissa, josta Antti puolestaan poistuu Köpiksen kautta lentäen. Köpiksestä otetaan viikonloppuna lisää miehistöä ja sitten lähdetään eteenpäin.

Kimmo

Vaahtopäitä Kärdlan satama-altaassa

Vaahtopäitä Kärdlan satama-altaassa

Gotska Sandö yön tunteina.

Gotska Sandö yön tunteina.

2. reivi isossa, perussetti...

2. reivi isossa, perussetti…

Ruokkeja Utklippanilla

Ruokkeja Utklippanilla

Aallokkoa Utklippanin aallonmurtajalla.

Aallokkoa Utklippanin aallonmurtajalla.

 

Yellow Brick Tracker

Melianissa on nyt siis kiinteästi asennettu Yellow Brick tracker, jota pääsin kokeilemaan jo Atlantin ylityksellä Mearra Nieidalla. Itse asiassa Melianin laite on juurikin samainen yksilö, jonka sain ostaa Mearrasta Atlantin ylityksen päätteeksi. Positiivisia kokemuksia itse laitteesta vahvisti loistavasti toimija tuotetuki, joka hoiti todella nopeasti ja ystävällisesti käytetyn laitteen siirtämisen allekirjoittaneen nimiin Melianiin.

Yellow Brick käyttää Iridium satelliittiverkkoa ja siinä on oma sisäinen GPS. Laite tarvitsee veneestä vain 12v virtaa ja siinä on myös akku, sähkön katkeamisen varalle. Laitteen kanssa kommunikoidaan bluetoothilla älypuhelimella tai tabletilla. Laitteen omistaja rekisteröityy Yblog palveluun, johon veneen paikkatiedot tallentuvat ja ne esitetään kartalla. Positioiden lähetystiheyttä voi säätää vapaasti. Käyttäjä maksaa kuukausittaisen perusmaksun 10 puntaa ja lisäksi tarvitaan credittejä. Yksi paikkatiedon lähetys kuluttaa yhden creditin.

Trackeriä voi käyttää myös viestintään. Sillä voi lähettää tekstimuotoisia sähköposteja, postauksen pituus määrittelee montako credittiä viesti maksaa. Viesteihin voi myös vastata, myös vastaanotetut viestit veloitetaan käyttäjältä credittien muodossa. Myös veneen gastit voivat tehdä oman YB-tilin, ostaa credittejä ja käyttää laitetta viestittelyyn kotiväen, läheisten yms kanssa. He eivät tarvitse perustilausta, kuten laitteen omistaja, vaan maksavat vain viestiliikenteestä. Tämä oli erittäin kätevä ominaisuus Atlantilla, koska näin jokainen vastasi täysin itsenäisesti viestiliikenteen kuluista. Myös yksityisyyden suoja oli taattu, koska jokainen käytti omaan puhelinta viestiliikenteeseen.

Skotlannin reissulla meillä oli mukan Jukan Spot tracker. YB:ssä on Spottiin verrattuna aika paljon enemmän ominaisuuksia, erityisesti Spotissa oli huonoa se, että se näyttää kartalla vain 7 päivän sijainnit. YB:ssä tätäkin voi Yblogissa säätää ja esittää kartalla eri ajanjaksot vaikka eri välillä. Ja Spotissa puuttui kokonaan omien kirjoitettujen viestien lähetys. Toki YB maksaakin tuplasti Spottiin verrattuna. Kiitokset siis vielä Pekalle, että sain ostaa laitteen sinulta käytettynä.

Lisäsin blogiin erillisen sivun, johon Melianin YBlog kartta on upotettu:

http://pontiskoski.fi/sherekhan/kahjusailing/missa-melian/

Kimmo

Norjalainen Villapaita

No niin, kevät on mennyt ja eipä tullut blogia paljoa päivitettyä. Melian on ollut vesillä jo pääsiäisestä lähtien. Olipahan muuten aika arktiset olosuhteet pääsiäisenä. Yölämmöt olivat -5 astetta ja päivisinkin satoi ajoittain lunta. Toisaalta saaristossa oli upeaa seurata lintuja ja muutakin luontoa.

Kotimaan veneilyyn tuli noin kuukauden tauko, kun kävin ylittämässä Atlantin Mearra Nieidan miehistössä. Sen jälkeen on purjehdittu pitkä viikonloppu helatorstain ympärillä ja tehty viimeisiä valmisteluja seuraavaan pitkään purjehdukseen.

Joka on: ”Norjalainen Villapaita”. Reitti kulkee suunnitelmien mukan seuraavasti:

NorjalainenVillapaitaReitti

Itämeren ja Pohjanmeren ylitysten jäljeen on siis tarkoitus kierrellä Shetlantia ja Färsaaria. Färsaarilta elokuun alussa pitkä siirtymä Lofooteille ja Melian telakoidaan suunnitelman mukaan elo-syyskuun vaihteessa Tromssaan. Seuraavalla kesällä jää sitten Norjan vuonojen koluaminen.

Eli blogi aktivoituu taas ja matkan varrelta on tarkoitus laittaa tekstiä ja kuvia jakoon. Melianissa on nykyään myös Yellow Brick trackeri, josta kirjoitan oman jutun tuota pikaa. Trackeri löytyy osoitteesta: https://my.yb.tl/melian

Reissuun lähdetään huomenna illalla Suomenlahden ylityksellä Tallinnaan. Stay tuned.

Kimmo

Salongin verhoilu – Osa 3

Salongin verhoilu on edistynyt tässä pitkit kevättä. Suurin este projektin loppuunsaattamisessa oli se, että uusien keskiknaapien pultit piti saada tiivistettyä sikaflexillä ennen panelien asentamista. Ja se taas vaati säiden lämpenemistä. No pultit tiivistettiin lauantaina ja sen jälkeen pääsin ruuvaamaan salongin uudet panelit paikoilleen. Alla kuvasarja panelien verhoilusta.

Vanhan päällysteen niittien irroitus

Vanhan päällysteen niittien irroitus

Vanhan superlonitäyte jäi näissäkin kiinni vaneriin

Vanhan superlonitäyte jäi näissäkin kiinni vaneriin

Ksyleenipesun jälkeen

Ksyleenipesun jälkeen

Keinonahan leikkaus

Keinonahan leikkaus

Kulmien leikkaus

Kulmien leikkaus

Uusi ja vanha, yö ja päivä

Uusi ja vanha, yö ja päivä

Liimauksen jälkeen kannattaa laittaa painot päälle, jotta tarttuvuus varmistetaan

Liimauksen jälkeen kannattaa laittaa painot päälle, jotta tarttuvuus varmistetaan

Valmis lopputulos, kaapit, kaapit, listat, lamput yms liimattu paikoilleen

Valmis lopputulos, kaapit, kaapit, listat, lamput yms liimattu paikoilleen

ja samoin styyran puoli

ja samoin styyran puoli

Turkkilevyjen lakkaus

Yksi tämän talven todo listan kohteista oli turkkilevyjen huoltolakkaus. Lakkapinnat olivat periaatteessa vielä ok kunnossa, vaikka turkkilevyissä onkin jonkin verran kolhuja ja naarmuja. Uusi paksu lakkapinta toivottavasti kuitenkin suojaa pintoja taas useamman vuoden.

Lakkana käytin Hempelin Dura Gloss ja Dura Satin lakkoja, lähinnä siedettävän hinnan vuoksi. Kiiltävää glossia sivelin 4 kerrosta ja viimeistelyyn 2 kerrosta himmeää lakkaa. Joka välissä tein välihionnin kaikille levyille 240 hiekkapaperilla. Pölynpoistoon käytin välihioinnoissa ihan tavallista talouspaperia, joka toimi yllättävän hyvin. Ennen viimeistä kerrosta pyyhin levyt vielä oikeasti tähän tarkoitukseen tehdyllä tahmaliinalla.

Työaikaa yhteen rundiin eli hionta, pölynpoisto ja lakkaus meni noin 2 tuntia eli yhteensä tähän projektiin meni noin 12 tuntia. Yllättävän paljon tuokin. Onneksi käytössä oli sen verran tilaa, että sain kaikki levyt käsiteltyä aina kerralla.

Luukut ja pikkupalikat (plus klaffipöytä, joka on eri projektia)

Luukut ja pikkupalikat (plus klaffipöytä, joka on eri projektia)

Turkkilevyjä

Turkkilevyjä

Lisää turkkilevyjä

Lisää turkkilevyjä

Lähikuva levyjen kunnosta hiomisen jälkeen, ennen ensimmäistä lakkakerrosta.

Lähikuva levyjen kunnosta hiomisen jälkeen, ennen ensimmäistä lakkakerrosta.

Neljä kerrosta kiiltävää lakkaa

Neljä kerrosta kiiltävää lakkaa

 

Lopputulos, 4x kiiltävä lakka + 2x himmeä
Lopputulos, 4x kiiltävä lakka + 2x himmeä

Salongin verhoilu – Osa 2

Säät lämpenivät taas lähes plussalle, joten pääsinkin liimaamaan salongin kattoon tulevat keinonahat paikoilleen. Olen vaihtanut syksyllä veneen lämppäriksi uuden Planar 44D lämppärin vanhojen temppuilevien Eberien tilalle. Uusi lämppäri puhkuu sisälämpötilan hetkessä lähes 20 asteeseen.

Keinonahkojen liimaaminen kattoon meni samaan tapaan kuin viime talvena keulahytissä. Puolilaipion listojen kiertäminen oli ehkä hankalin homma. Alunperin verhoilu on veistämöllä liimattu kattoon jo ennen listoitusta, mutta minä en halunnut lähteä purkamaan listaa, koska se olisi tarkoittanut tulpattujen ruuvien purkamista. Paperimallin avulla sain tehtyä listojen kiertämisen melko tarkasti.

Liimana käytin Bisonin purkissa myytävää kontaktiliimaa, jonka levitin halvalla pensselillä kattoon. Tämän jälkeen teipeillä roikkuva vuota käännetään kattoon kiinni. Ikkuna-aukot on  helpoin leikata terävällä mattopuukolla liimauksen jälkeen.

Kattoon tulevien nahkojen leikkaus suunnilleen mittojen mukaisiksi

Kattoon tulevien nahkojen leikkaus suunnilleen mittojen mukaisiksi

Malli listojen kiertämiseksi

Malli listojen kiertämiseksi

Sama paperimalli sopii toisinpäin käännettynä myös styyran puolelle

Sama paperimalli sopii toisinpäin käännettynä myös styyran puolelle

Vuota teipattu kattoon loven leikkaamista varten

Vuota teipattu kattoon loven leikkaamista varten

Kattolista jo paikoillaan, ikkunoaukkojen leikkaaminen menossa

Kattolista jo paikoillaan, ikkunoaukkojen leikkaaminen menossa

Phoenix – uusi pinna – osa 2

Lautojen pasutus ja taivutus onnistui hienosti. Tosin laudat oikenevat melkoisen paljon kun otetaan pois muotista. Kuvassa ylempi lauta oli ensimmäinen pasutettu ja se on ollut muotista pois useamman päivän. Alempi saatiin taivutettu muutenkin vähän paremmin ja puristimet ovat olleet irti vasta hetken. Liimauksen jälkeen pinna säilyttää muotonsa kuitenkin hienosti.

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Kahden ensimmäisen laudan liimaus

Pinnaan tulee yhteensä neljä lautaa eli siitä tulee melkoisen jykevä. Liimauksen jälkeen höyläsin reunoista ulospuristuneet liimat pois. Samalla tasoittelin reunat, koska laudat eivät olleet täsmälleen samanlevyisiä ja kohdistuskin liimauksessa pääsi vähän luistamaan. Seuraavaksi tyven hela pitää upottaa paikoilleen. Koesovituksen jälkeen pinnan katkaisu lopulliseen pituuteen, kulmien pyöritystys ja lopullinen esteettinen muotoilu ennen lakkausta.

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Neljäs ja viimeinen lauta liimauksessa

Sivujen höyläystä

Sivujen höyläystä

Valmis palikkaa, odottaa muodon viimeistelyä

Valmis palikka odottaa muodon viimeistelyä

Phoenix – uusi pinna – osa 1

Annan Phoenixissa peräsinakseli tulee läpi sitloodan pohjalle ja pinna kiinnittyy akselin päähän. Tämä tarkoittaa, että pinna lähtee matalalta aika jyrkässä kulmassa ylös, jotta se mahtuu kääntyilemään sivupenkkien yläpuolella. Alkuperäinen pinna on myös melko pitkä.

Ideana on siis tehdä uusi pinna, joka on vähän lyhyempi ja jossa on tyvipäässä jyrkempi kaarevuus ylöspäin. Kaari toivottavasti helpottaa myös autopilotin varren kiinnittämistä.

Youtubesta löytyy tunnetusti kaikkea mahdollista veneen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Pinnan rakentamiseen tämä video antoi todella paljon ideota. Tästä on poimittu erityisesti metodi, jolla laudat saadaan ohennettua tasaisesti yläjyrsimen ja jigin avulla.

Parista ylimääräisestä laudanpätkästä rakennettiin yksi muotti, johon uuden pinnan muoto piirrettiin parin naulan ja lyhen latan avulla. Aihiot ovat 70 x 15mm tammilautaa, jotka kavennettiin toisesta päästä 4 x 10mm. Tyvipäähän jätettiin pätkä tasaista lautaa, johon pinnan saranahela kiinnittyy.

Pasutusputken rakensin viemäriputkesta, keittolevystä, vesipannusta, putkenpätkästä ja parista jämävanerista. Ensimmäinen versio oli muovisesta ilmanvaihtoputkesta, mutta sen kuuma höyry sulatti täysin lötköksi.

Ensimmäinen lauta on nyt taivutettu ja asettumassa muotissa. Lauta pysyi hienosti ehjänä, mutta jyrkimmässä mutkassa me ei saatu sitä ihan täysin puristettua kiinni muottiin. Seuraavalla kerralla pitää kiinnittää vähän enemmän huomiota puristimien asetteluun ja puristujärjestykseen. Lauta saa asettua muotissa 3-4 päivää, laudat taivutetaan siis yksi kerrallaan, ennen liimausta.

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kotitekoinen pasutusuuni

Kotitekoinen pasutusuuni

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

 

Salongin verhoilu – Osa 1

Tämän talven isoin projekti on salongin verhoilujen uusiminen. Vastaan homman ten viime syksynä keulapiikkiin. Tekniikka on siis tuttu. Alla kuvasarjaa salongin purkamisesta.

Olen aina ihmetellyt miten rustit ovat SW36:sessa keskellä kanssa eivätkä laipion kohdalla. Rusteihin siirtyy välittyy kaikki kuorma rikistä, mutta sisällä näy mitään vetotankoja tms, joista voimat välitettäisiin veneen runkoon. Mysteeri selvisi kun irrotin salongin verhoilupaneelit. Niiden alla on massiiviset (!) teräspalkit, jotka on pultattu päistään laipioihin. Eipä ole tullut tällaista ratkaisua vastaan muissa veneissä, mutta materiaalivahvuudet ovat ainakin vakuuttavia.

Irrotettu paneelit ovat nyt pajalla odottamassa ksyleenikylpyä vanhan liiman poistamiseksi. Sama hinkkaus pitää tehdä myös salongin kaattoon niihin osiin, joihin uusi keinonahka suoraan liimataan.

Kaappi purettu paaran puolelta. Vanha keinonahka ei ole käytännössä enää ollenkaan kiinni paneelissa.

Kaappi purettu paaran puolelta. Vanha keinonahka ei ole käytännössä enää ollenkaan kiinni paneelissa.

Paneelin alta paljastui todella järeä palkki. Pultit pitävät rustit kannessa kiinni.

Paneelin alta paljastui todella järeä palkki. Pultit pitävät rustit kannessa kiinni.

Sisäpuolen ikkunakehykset lehtivät helposti irti.

Sisäpuolen ikkunakehykset lähtivät helposti irti.

Vanhoissa vinyyleissä oli superlonit murentuneet samalla tavalla kuin keulassakin

Vanhoissa vinyyleissä oli superlonit murentuneet samalla tavalla kuin keulassakin

Paaran puoli purettuna ja imuroituna

Paaran puoli purettuna ja imuroituna