Phoenix – uusi pinna – osa 1

Annan Phoenixissa peräsinakseli tulee läpi sitloodan pohjalle ja pinna kiinnittyy akselin päähän. Tämä tarkoittaa, että pinna lähtee matalalta aika jyrkässä kulmassa ylös, jotta se mahtuu kääntyilemään sivupenkkien yläpuolella. Alkuperäinen pinna on myös melko pitkä.

Ideana on siis tehdä uusi pinna, joka on vähän lyhyempi ja jossa on tyvipäässä jyrkempi kaarevuus ylöspäin. Kaari toivottavasti helpottaa myös autopilotin varren kiinnittämistä.

Youtubesta löytyy tunnetusti kaikkea mahdollista veneen rakentamiseen ja kunnostamiseen. Pinnan rakentamiseen tämä video antoi todella paljon ideota. Tästä on poimittu erityisesti metodi, jolla laudat saadaan ohennettua tasaisesti yläjyrsimen ja jigin avulla.

Parista ylimääräisestä laudanpätkästä rakennettiin yksi muotti, johon uuden pinnan muoto piirrettiin parin naulan ja lyhen latan avulla. Aihiot ovat 70 x 15mm tammilautaa, jotka kavennettiin toisesta päästä 4 x 10mm. Tyvipäähän jätettiin pätkä tasaista lautaa, johon pinnan saranahela kiinnittyy.

Pasutusputken rakensin viemäriputkesta, keittolevystä, vesipannusta, putkenpätkästä ja parista jämävanerista. Ensimmäinen versio oli muovisesta ilmanvaihtoputkesta, mutta sen kuuma höyry sulatti täysin lötköksi.

Ensimmäinen lauta on nyt taivutettu ja asettumassa muotissa. Lauta pysyi hienosti ehjänä, mutta jyrkimmässä mutkassa me ei saatu sitä ihan täysin puristettua kiinni muottiin. Seuraavalla kerralla pitää kiinnittää vähän enemmän huomiota puristimien asetteluun ja puristujärjestykseen. Lauta saa asettua muotissa 3-4 päivää, laudat taivutetaan siis yksi kerrallaan, ennen liimausta.

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Taivutusmuotti sahattuna, etualalla vanha pinna

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Jigin avulle saa laudan kavennettua tasaisesti nollasta (viiva laudassa) uuteen millin (laudan kavennetussa päässä)

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kavennettu ja ohennettu lauta

Kotitekoinen pasutusuuni

Kotitekoinen pasutusuuni

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

Ensimmäinen lauta puristettuna muottiin

 

Salongin verhoilu – Osa 1

Tämän talven isoin projekti on salongin verhoilujen uusiminen. Vastaan homman ten viime syksynä keulapiikkiin. Tekniikka on siis tuttu. Alla kuvasarjaa salongin purkamisesta.

Olen aina ihmetellyt miten rustit ovat SW36:sessa keskellä kanssa eivätkä laipion kohdalla. Rusteihin siirtyy välittyy kaikki kuorma rikistä, mutta sisällä näy mitään vetotankoja tms, joista voimat välitettäisiin veneen runkoon. Mysteeri selvisi kun irrotin salongin verhoilupaneelit. Niiden alla on massiiviset (!) teräspalkit, jotka on pultattu päistään laipioihin. Eipä ole tullut tällaista ratkaisua vastaan muissa veneissä, mutta materiaalivahvuudet ovat ainakin vakuuttavia.

Irrotettu paneelit ovat nyt pajalla odottamassa ksyleenikylpyä vanhan liiman poistamiseksi. Sama hinkkaus pitää tehdä myös salongin kaattoon niihin osiin, joihin uusi keinonahka suoraan liimataan.

Kaappi purettu paaran puolelta. Vanha keinonahka ei ole käytännössä enää ollenkaan kiinni paneelissa.

Kaappi purettu paaran puolelta. Vanha keinonahka ei ole käytännössä enää ollenkaan kiinni paneelissa.

Paneelin alta paljastui todella järeä palkki. Pultit pitävät rustit kannessa kiinni.

Paneelin alta paljastui todella järeä palkki. Pultit pitävät rustit kannessa kiinni.

Sisäpuolen ikkunakehykset lehtivät helposti irti.

Sisäpuolen ikkunakehykset lähtivät helposti irti.

Vanhoissa vinyyleissä oli superlonit murentuneet samalla tavalla kuin keulassakin

Vanhoissa vinyyleissä oli superlonit murentuneet samalla tavalla kuin keulassakin

Paaran puoli purettuna ja imuroituna

Paaran puoli purettuna ja imuroituna

 

Vielä kaudesta 2016

Melianin Raymarinessa pyöri sama trackki koko kauden. Loppukaudesta kotisamasta lähtiessä ei kartalla tahtonut enää näkyä juuri mitään muuta kuin mustaa viivaa, koska ruutu oli täynnä vanhoja jälkiä. Kauden päätyttyä tallensin jäljen muistikortille. Olin kuvitellut, että se tallentuisi jossain Raymarinen omassa formaatissa, mutta tiedostohan olikin ihan standardi GPX formaatissa. Alla siis visualisaatio Melianin kaikista kauden 2016 seikkailuista.

Melianin kauden 2016 track

Melianin kauden 2016 track

Kirjat ja kannet

 

Lokikirjan kannet on taas tältä kaudelta suljettu. Melian nostettiin pukeille lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Jossain vaiheessa suunnittelin jättäväni noston viimeiseen yhteisnostoon marraskuun puolelle, mutta onneksi tuli tehtyä se juuri ajoissa. Telakalla oli vielä vedet auki, joten pohjan sai sutaistua painepesurilla ja saamaa kyytiä laitettiin pressukate päälle. Talvi melkein yllätti veneilijän…

Kaudella 2016 Melianin lokiin kertui maileja 2305,1 meripeninkulmaa. GPS loki tosin näytti 2638 mailia. Konetunteja kertyi 169h. Kaudella 2016 Melianilla seilasi kipparin eli allekirjoittaneen lisäksi 18 henkilöä.

Ensi kaudelle tarvitaan uusi lokikirja, nykyinen vihko alkaa olemaan täynnä.

Viimeiset merkinnät lokikirjaan tältä kaudelta.

Viimeiset merkinnät lokikirjaan tältä kaudelta.

Tuulivoimaa

Melianin peräpeiliin ilmestyi pari viikkoa sitten uusi tolppa. Tai tolpankin ilmestymiseen ja asennuksen viimeistelyynkin meni se pari viikkoa. Kyseellä on Silentwind tuuligeneraattori. Melianissa on sähköntuotantoon kaupunki-infran ulkopuolella ollut tähän asti pieni ~50w aurinkopaneeli ja tietenkin moottorin laturi. Nämä ovat yleensä riittäneet mainiosti saaristocruisingiin, jossa koneajoakin tulee aina sen verran, että akut ovat pysyneet riittävässä varauksessa. Ongelmana on kuitenkin ollut sähkön kulutus pidemmillä useamman vuorokauden legeilleä, joissa navioniikka on päällä koko ajan ja erityisesti autopilotti kuluttaa merkitsevän määrän sähköä. Juuri tämän tarpeen täyttämiseen hankin siis tuuligeneraattorin. Kokemuksen mukaan tuulta on yleensä riittävästi ja jos ei ole, niin sitten ajellaan koneella, jolloin sähköntuotanto pitäisi olla riittävää koko molemmissa tapauksissa.

Tilasin itse generaattorin ja Silentwindin mastosetin Saksasta. Haponkestävät putket hankin kotimaasta kahdesta eri metallipajasta. Lisäksi modasin harusten kiinnityksen kaideputkiin sopivaksi, mastosetissä olevat helat on tarkoitettu pultattavaksi suoraan kanteen.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Sähköjen asentaminen on periaatteessa suoraviivaista. Generaattorilta tulee kolme piuhaa, jotka vedetään lataussäätimelle. Ja säätimeltä paksut kaapelit taas akkuihin. Siirsin samaan lataussäätimeen myös aurinkopaneelin  ja pääsin näin eroon yhdestä purkista. Sain myös hivenen lisää tilaa akkuosastolle, jossa sain hieman siistittyä kytkentöjä.

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Reikien poraaminen runkoon on aina vähän kuumottavaa, mutta onneksi kaikki reiät tuli kerralla oikeisiin paikkoihin. Mastonjalka on taittuvaa mallia eli asentaminen ja mahdolliset huoltotoimenpiteet on jatkossa helppo tehdä.

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Lataussäätimessä on bluetooth yhteys, joten sen avulla pystyy kännykän kautta seurata sekä tuuligeneraattorin, että aurinkopaneelin tuottaman sähkön määrää. Applikaation asentaminen androidille oli tosin melko kömpelöä, koska jostain syystä se pitää ladata valmistajan kotisivuilta sovelluskaupan sijaan. Myös applikaatio toteutus on melkoisen insinöörimäinen, mutta kyllä se silti asiansa ajaa.

Kimmo

Uudet barduunat

Vinssien asennuksen jälkeen rakensin kokonaan uudet helat barduunoihin. Samalla vanhat  vaijerit korvattiin 5mm dyneemalla.

Brummel pleissin tekeminen paljaaseen dyneemaan on yksi helpoimmista pleisseistä. Tosin kun heloja halutaan saada molempiin päihin, niin homma menee vähän monimutkaisemmaksi. Youtubesta löytyy kuitenkin hyviä videoita aiheesta. Toisen pleissin kanssa minulle kävi se klassinen moka, että katkaisin köyden väärästä merkistä. Eli toinen barska on nyt sitten 40cm lyhyempi. Onneksi taljalla on niin paljon köyttä, että käytön kannalta tämä ei ole ongelma. Kauneusvirhe kuitenkin vähän harmittaa.

Taljan yläpään plokeihin vaihdoin kiinteiden sakkeiden tilalle avattavat, jotta barduunoiden siirtäminen mastolle käytön jälkeen on mahdollisimman vaivatonta. Jouduin vähän viilaamaan plokien tappeja, jotta sain helat sopimaan yhteen, mutta kestävyyden kannalta tällä ei varmasti ole mitään vaikutusta. Taljojen köydet ovat Gleinsteinin Race XP köyttä, jossa on ohut välikuori. Tämän poistetaan silmukkapleissiä tehdessä, joten kaksinkertaisella ytimellä on vähän enemmän tilaa mahtua kuoren sisään. Silmukoiden pleissaaminen oli siis vähän tavallista helpompaa.

Jukka kävi mastossa vaihtamassa vaijereiden tilalle uudet dyneemat, joiden päässä on siis T-pääte + silmukka hela. Tämän jälkeen vain plokit paikoille ja koekiristykset. Ainakin käsipelillä arvioitaessa väliharuksen saa nyt huomattavasti kireämmälle kuin aiemmin. Lisäksi barduunoiden käyttö ja erityisesti avaaminen pitäisi olla aika paljon helpompaa kuin aikaisemmin.

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi ja uudet plokit

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi sekä uudet plokit

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Yläpään helat ja pleissit

Yläpään helat ja pleissit

Barduunavinssi

Barduunavinssi

 

Barduunavinssit

 

Melianissa on barduunat (tai oikeammit ehkä check stayt), jotka tukevat mastoa toisen saalinkiparin kohdalta. Vastaavalta kohdalta eteenpäin lähtee babystay, jonka voi siirtää etukannelle staysailia (haruspurje) varten. Barduunoita käytetään suorasaalinkisessa rikissä estämään maston pumppaaminen ja kiristämään väliharus staysailia käytettäessä. Melianin purjegarderoobissa on melko pieni ~10 neliön kokoinen staysail, joka on siis lähes myrskyfokan kokoinen. Ajatuksissa on tulevaisuudessa hankkia maksimikokoinen staysail, jota voisi käyttää kovammassa kryssissä.

Barduunoille on vakiona 4x talja + rapulukko. Tässä muutamia ongelmia: tällä virityksellä barduunaa ei mielestäni saa riittävän kireälle staysailia käytettäessä. Lisäksi kun barska on kiskottu niin kireälle kun saa, rapulukon avaaminen on haastavaa. Edelleen Melianissa on jostain syystä asennettu styyran puolelle pieni vinssi päävinssien taakse. Ilmeisesti sitä on joskus käytetty ison skuutin tuomiseen ruorimiehen ulottuville. Minä en ole sitä ikinä käyttänyt, mutta kokeilin kerran sitä barskan kiristämiseen ja siihenhän se sopii loistavasta. Ruffilla oli ison skuutille täsmälleen samanlainen vinssi, joten tästä synty ajatus ajatus siirtää se taakse paaran puolelle ja saada näin molemmille barskoille vinssit.

Purin styyran vinssin irti, otin sille tehdyn jalusta kainaloon ja marssin metallipajalle. Täsmälleen samanlaista putkea ei ollut, joten päätettiin samoin tein tehdä kaksi uutta ”pönikkää” vinssin korokkeiksi. Pöntöt teki Pelti- ja Rautatyö Salminen Kyläsaarenkadulla, työn laatu oli ensiluokkaista ja hinta mittatilausosista minusta erittäin kohtuullinen 100€ kappale. Eli ei voi muuta kuin suositella.

Asennus oli suoraviivainen homma. Styyranpuolella uusi pönttö meni vanhoihin reikiin ja niistä sai helposti mitattua paaranpuolen paikan. Pöntöt kiinnitettiin läpipulteilla kanteen ja vinssin runko puolesta omilla pulteillaan kierteistettyihiin reikiin.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Etsintäkuulutuksia

Vanha ikkunaluukku

Melianissa on takahytissä kaksi avattavaa ikkunaa, jotka aukeavat sitloodaan. Nämä ovat varmasti alkuperäiset ja tutkimusten perusteella samoja ikkunoita on käytetty ilmeisesti ainakin Halberg Rassyissa. Nyt toisesta ikkunasta napsahti sarana poikki. Saranat ovat vielä vähän erikoisempia eli niissä on jousi ja hammastus, jolla ikkuna pysyy auki asennossa jos halutaan tuuletusta.

Sain veisteltyä ihan perus muovisaranasta korvikkeen, mutta olisi kiva löytää jostain alkuperäinen sarana tilalle. Jos jollakulla on tällaisia luukkuja jäänyt johonkin lojumaan niin olisin kiinnostunut ostamaan. Myös kaikki vinkit mistä voisi löytyä otetaan ilolla vastaan.

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Rikkoutunut sarana

Rikkoutunut sarana

Robertson AP300X

Robertsonin autopilotti eli Roope pelaa toiminnallisesti edelleen erittäin mainiosti, vaikka silläkin lienee ikää jo reilusti yli kaksikymmentä vuotta. Roopen näyttöpaneelista on kyllä ilmeisesti UV:n vaikutuksesta iso osa mennyt pimeäksi. Pilottia voi kyllä käyttää ja vaurio ei ole tässä parin vuoden aikana minusta levinnyt, mutta mielelläni ostaisin toisen ohjaimen varaosaksi, jos näitä on jollekulle jäänyt nurkkiin lojumaan.

Näyttövaurioinen Roope

Näyttövaurioinen Roope

Itsekelaava vinssi

Barduunoiden uudelleenrakentamisen (tästä tulee vielä erillinen postaus) yhteydessä siirsin ruffilta yhden Lewmar 16 yksinopeuksisen vinssin barduunavinssiksi. Ja tälle etsisin myös suunnilleen samankokoista korvaajaa. Saa tarjota, mutta huom. vinssin pitäisi ehdottomasti olla ST / itsekelaava, koska tuolle köydelle ei nyt ole muutakaan lukkoa tarjolla.

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Takaisin Helsingissä

Siirto Kööpenhaminasta Helsinkiin oli hienoa purjehdusta. Arki töiden yms. muodossa iski päälle heti sen jälkeen, joten raportin kirjoittaminen tulee nyt pari viikkoa myöhässä. Koko purjehdus lukuunottamatta ihan alussa tehtyä Ruotsin eteläkärjen kiertoa oli sivu- tai myötätuulta. Matka tehtiin kahdessa pätkässä, pysähdys tehtiin tällä kertaa Fårön Lauterhornissa, koska mitään erityisiä bunkraustarpeita ei ollut. Jälkimmäisellä legillä tehtiin myös Melianin vuorokausiennätys 128,5 mailia. Ja tämä siis ihan pallon pinnalta merkintälaskulla mitattuna (ei lokin tai GPS trackin mukaan). Matkalla sattui pari merkitsemisen arvoista tapahtumaa:

Vettä Pilssissä

Alun kryssissä surautin tapani mukaan pilssiin kertyneet sadevedet pihalle. Vähän tähän jälkeen ihmettelin kun turkkilevyn nurkalla oli vähän kosteaa. Nostin turkkilevyn poi pakoiltaan ja pumppasin pilssin uudelleen tyhjäksi. Seurasin vähän aikaa tilannetta ja pilssiin tuli uudelleen jostain lisää vettä. Ei nyt hälyttävää vauhtia, mutta kuitenkin. Kaiveltiin läpi kaikki letkujen ja antureiden läpiviennit sekä peräsinakseli, mutta missään ei näyttänyt olevan vuotua. Pumppasin pilssin uudelleen tyhjäksi ja huomasin, että pilssipumpusta tuli muutama kupla. Voisiko vesi tulla lapon kautta pilssinpumpun kautta takaisin? Melianissa ei ole yhtään läpivientiä rungon yläosassa, joka on kerroslaminaattia, vaan pilssipumppu ja esim. septitankin huohotin melkein vesirajassa.

Tehtiin siis venda ja nyt pilssiin ei enää tullut tyhjentämisen jälkeen vettä. Eli talven aikana pitää asentaan pilssipumpun letkuun laponestoventtiili. LEtku kyllä tekee oikeaoppisesti joutsekaulan ihan kannen tasolle, joten letku vaan poikki ja venttiili siihen.

Where is Estonia?

Vielä hämmentävämpi tapahtuma koettiin Fåröstä lähdön jälkeen. Me oltiin purjehdittu jo melkein puoli vuorokautta eli oltiin melko lailla keskellä Itämerta. Jukka oli kannessa vahdissa kun takaapäin (lounaasta / lännestä) alkoi kuulumaan perämoottorin pärinää. Rinnalle kaartoi mies erittäin pienessä, vähän rantalelun näköisessä moottoriveneessä. Huutoetäisyydelle päästyään mies huusi ”Where is Estonia!?”. Jukka katsoi plotterissa että idässäpäin hän se on ja viittoi suunnan miehelle. Sen enempiä kommunikoimatta kaveri lisäsi vähän vauhtia ja lähti osoitettuun suuntaan. Tosin kun seuraillimme menoa muutaman minuutin, niin meistä näyttä, että kaverin kurssi alkoi pahasti viiraamaan etelämmäksi. Mitenkän tuo reissu oikein mahtoi päättyä. Kuuntelimme vehari loppumatkan tavallistakin tarkemmin, mutta mitään tähän liittyvää me ei kyllä kuultu.

Tarkistin vielä position lokimerkinnästä ja se oli kutakuinkin tässä:

Mies_viroon

Tässä vielä muutama tunnelmapala siirrolta:

Kastrupiin lasketuvat koneet tuntuvat vievän maston mennessään

Kastrupiin lasketuvat koneet tuntuvat vievän maston mennessään

Yöllä sivuvastaista jossain Ruotsin etelärannikolla

Yöllä sivuvastaista jossain Ruotsin etelärannikolla

Leppoisaa vahdinpitoa, kaikki veneen kapokkityynyt käytössä

Leppoisaa vahdinpitoa, kaikki veneen kapokkityynyt käytössä

Auringonnousu jossain Suomenlahdella

Auringonnousu jossain Suomenlahdella

Helsinki – Kööpenhamina liveseuranta

Nyt kun Jukka on taas veneessä, niin Melianin matkaa voi seurata Spot-trackerin kautta. Seuranta löytyy tämän linkin takaa:

http://share.findmespot.com/shared/faces/viewspots.jsp?glId=0aej8oU3OAsasjVxr6SLgnX940yMDnBj5

Tämän aamun sääreitityksellä suunnitelma näyttää tältä:

Suunnitelma, tuskin toteutuu neljässä vuorokaudessa

Suunnitelma, tuskin toteutuu neljässä vuorokaudessa

Aikaa menisi 4d5h joka ei kyllä varmasti näillä ennusteilla tule toteutumaan. Polaarit vaatii vielä hieman hiomista…

Nyt läppäri kiinni ja merelle.

Kimmo