Kirjat ja kannet

 

Lokikirjan kannet on taas tältä kaudelta suljettu. Melian nostettiin pukeille lokakuun viimeisenä viikonloppuna. Jossain vaiheessa suunnittelin jättäväni noston viimeiseen yhteisnostoon marraskuun puolelle, mutta onneksi tuli tehtyä se juuri ajoissa. Telakalla oli vielä vedet auki, joten pohjan sai sutaistua painepesurilla ja saamaa kyytiä laitettiin pressukate päälle. Talvi melkein yllätti veneilijän…

Kaudella 2016 Melianin lokiin kertui maileja 2305,1 meripeninkulmaa. GPS loki tosin näytti 2638 mailia. Konetunteja kertyi 169h. Kaudella 2016 Melianilla seilasi kipparin eli allekirjoittaneen lisäksi 18 henkilöä.

Ensi kaudelle tarvitaan uusi lokikirja, nykyinen vihko alkaa olemaan täynnä.

Viimeiset merkinnät lokikirjaan tältä kaudelta.

Viimeiset merkinnät lokikirjaan tältä kaudelta.

Tuulivoimaa

Melianin peräpeiliin ilmestyi pari viikkoa sitten uusi tolppa. Tai tolpankin ilmestymiseen ja asennuksen viimeistelyynkin meni se pari viikkoa. Kyseellä on Silentwind tuuligeneraattori. Melianissa on sähköntuotantoon kaupunki-infran ulkopuolella ollut tähän asti pieni ~50w aurinkopaneeli ja tietenkin moottorin laturi. Nämä ovat yleensä riittäneet mainiosti saaristocruisingiin, jossa koneajoakin tulee aina sen verran, että akut ovat pysyneet riittävässä varauksessa. Ongelmana on kuitenkin ollut sähkön kulutus pidemmillä useamman vuorokauden legeilleä, joissa navioniikka on päällä koko ajan ja erityisesti autopilotti kuluttaa merkitsevän määrän sähköä. Juuri tämän tarpeen täyttämiseen hankin siis tuuligeneraattorin. Kokemuksen mukaan tuulta on yleensä riittävästi ja jos ei ole, niin sitten ajellaan koneella, jolloin sähköntuotanto pitäisi olla riittävää koko molemmissa tapauksissa.

Tilasin itse generaattorin ja Silentwindin mastosetin Saksasta. Haponkestävät putket hankin kotimaasta kahdesta eri metallipajasta. Lisäksi modasin harusten kiinnityksen kaideputkiin sopivaksi, mastosetissä olevat helat on tarkoitettu pultattavaksi suoraan kanteen.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Mastosetti, johtoläpivienti ja johdot.

Sähköjen asentaminen on periaatteessa suoraviivaista. Generaattorilta tulee kolme piuhaa, jotka vedetään lataussäätimelle. Ja säätimeltä paksut kaapelit taas akkuihin. Siirsin samaan lataussäätimeen myös aurinkopaneelin  ja pääsin näin eroon yhdestä purkista. Sain myös hivenen lisää tilaa akkuosastolle, jossa sain hieman siistittyä kytkentöjä.

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Pilssin pohjalla kulkeva osa johdoista putkitettiin

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Kaappiin asennettu lataussäädin, johon tässä vaiheessa on vedetty itse myllystä tulevat johdot

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Akkuosastolla siistin kytkentöjä asentamalla erillisen kytkentäriman ja pääsulakkeen.

Reikien poraaminen runkoon on aina vähän kuumottavaa, mutta onneksi kaikki reiät tuli kerralla oikeisiin paikkoihin. Mastonjalka on taittuvaa mallia eli asentaminen ja mahdolliset huoltotoimenpiteet on jatkossa helppo tehdä.

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Johtoläpivienti ja mastonjalka paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Tolppa pystytetty ja harukset paikoillaan

Lataussäätimessä on bluetooth yhteys, joten sen avulla pystyy kännykän kautta seurata sekä tuuligeneraattorin, että aurinkopaneelin tuottaman sähkön määrää. Applikaation asentaminen androidille oli tosin melko kömpelöä, koska jostain syystä se pitää ladata valmistajan kotisivuilta sovelluskaupan sijaan. Myös applikaatio toteutus on melkoisen insinöörimäinen, mutta kyllä se silti asiansa ajaa.

Kimmo

Uudet barduunat

Vinssien asennuksen jälkeen rakensin kokonaan uudet helat barduunoihin. Samalla vanhat  vaijerit korvattiin 5mm dyneemalla.

Brummel pleissin tekeminen paljaaseen dyneemaan on yksi helpoimmista pleisseistä. Tosin kun heloja halutaan saada molempiin päihin, niin homma menee vähän monimutkaisemmaksi. Youtubesta löytyy kuitenkin hyviä videoita aiheesta. Toisen pleissin kanssa minulle kävi se klassinen moka, että katkaisin köyden väärästä merkistä. Eli toinen barska on nyt sitten 40cm lyhyempi. Onneksi taljalla on niin paljon köyttä, että käytön kannalta tämä ei ole ongelma. Kauneusvirhe kuitenkin vähän harmittaa.

Taljan yläpään plokeihin vaihdoin kiinteiden sakkeiden tilalle avattavat, jotta barduunoiden siirtäminen mastolle käytön jälkeen on mahdollisimman vaivatonta. Jouduin vähän viilaamaan plokien tappeja, jotta sain helat sopimaan yhteen, mutta kestävyyden kannalta tällä ei varmasti ole mitään vaikutusta. Taljojen köydet ovat Gleinsteinin Race XP köyttä, jossa on ohut välikuori. Tämän poistetaan silmukkapleissiä tehdessä, joten kaksinkertaisella ytimellä on vähän enemmän tilaa mahtua kuoren sisään. Silmukoiden pleissaaminen oli siis vähän tavallista helpompaa.

Jukka kävi mastossa vaihtamassa vaijereiden tilalle uudet dyneemat, joiden päässä on siis T-pääte + silmukka hela. Tämän jälkeen vain plokit paikoille ja koekiristykset. Ainakin käsipelillä arvioitaessa väliharuksen saa nyt huomattavasti kireämmälle kuin aiemmin. Lisäksi barduunoiden käyttö ja erityisesti avaaminen pitäisi olla aika paljon helpompaa kuin aikaisemmin.

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

Vanha taljalla kiristettävä barduuna

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi ja uudet plokit

5mm dyneemat joihin on pleissattu T-pääte ja koussi sekä uudet plokit

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Asentaja töissä, allekirjoittanut pyöritti kampea

Yläpään helat ja pleissit

Yläpään helat ja pleissit

Barduunavinssi

Barduunavinssi

 

Barduunavinssit

 

Melianissa on barduunat (tai oikeammit ehkä check stayt), jotka tukevat mastoa toisen saalinkiparin kohdalta. Vastaavalta kohdalta eteenpäin lähtee babystay, jonka voi siirtää etukannelle staysailia (haruspurje) varten. Barduunoita käytetään suorasaalinkisessa rikissä estämään maston pumppaaminen ja kiristämään väliharus staysailia käytettäessä. Melianin purjegarderoobissa on melko pieni ~10 neliön kokoinen staysail, joka on siis lähes myrskyfokan kokoinen. Ajatuksissa on tulevaisuudessa hankkia maksimikokoinen staysail, jota voisi käyttää kovammassa kryssissä.

Barduunoille on vakiona 4x talja + rapulukko. Tässä muutamia ongelmia: tällä virityksellä barduunaa ei mielestäni saa riittävän kireälle staysailia käytettäessä. Lisäksi kun barska on kiskottu niin kireälle kun saa, rapulukon avaaminen on haastavaa. Edelleen Melianissa on jostain syystä asennettu styyran puolelle pieni vinssi päävinssien taakse. Ilmeisesti sitä on joskus käytetty ison skuutin tuomiseen ruorimiehen ulottuville. Minä en ole sitä ikinä käyttänyt, mutta kokeilin kerran sitä barskan kiristämiseen ja siihenhän se sopii loistavasta. Ruffilla oli ison skuutille täsmälleen samanlainen vinssi, joten tästä synty ajatus ajatus siirtää se taakse paaran puolelle ja saada näin molemmille barskoille vinssit.

Purin styyran vinssin irti, otin sille tehdyn jalusta kainaloon ja marssin metallipajalle. Täsmälleen samanlaista putkea ei ollut, joten päätettiin samoin tein tehdä kaksi uutta ”pönikkää” vinssin korokkeiksi. Pöntöt teki Pelti- ja Rautatyö Salminen Kyläsaarenkadulla, työn laatu oli ensiluokkaista ja hinta mittatilausosista minusta erittäin kohtuullinen 100€ kappale. Eli ei voi muuta kuin suositella.

Asennus oli suoraviivainen homma. Styyranpuolella uusi pönttö meni vanhoihin reikiin ja niistä sai helposti mitattua paaranpuolen paikan. Pöntöt kiinnitettiin läpipulteilla kanteen ja vinssin runko puolesta omilla pulteillaan kierteistettyihiin reikiin.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Vasemmalla malli ja sen vieressä kaksi uutta pönikkää. Kierteistetyt reiät on tehty vinssirungon mukaan.

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Mittatyökalut ja haponkestävät pultit, mutterit ja aluslevyt

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Paaranpuolen pönikkä paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Vinssit paikoillaan

Etsintäkuulutuksia

Vanha ikkunaluukku

Melianissa on takahytissä kaksi avattavaa ikkunaa, jotka aukeavat sitloodaan. Nämä ovat varmasti alkuperäiset ja tutkimusten perusteella samoja ikkunoita on käytetty ilmeisesti ainakin Halberg Rassyissa. Nyt toisesta ikkunasta napsahti sarana poikki. Saranat ovat vielä vähän erikoisempia eli niissä on jousi ja hammastus, jolla ikkuna pysyy auki asennossa jos halutaan tuuletusta.

Sain veisteltyä ihan perus muovisaranasta korvikkeen, mutta olisi kiva löytää jostain alkuperäinen sarana tilalle. Jos jollakulla on tällaisia luukkuja jäänyt johonkin lojumaan niin olisin kiinnostunut ostamaan. Myös kaikki vinkit mistä voisi löytyä otetaan ilolla vastaan.

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Alkuperäinen takahytin ikkunaluukku

Rikkoutunut sarana

Rikkoutunut sarana

Robertson AP300X

Robertsonin autopilotti eli Roope pelaa toiminnallisesti edelleen erittäin mainiosti, vaikka silläkin lienee ikää jo reilusti yli kaksikymmentä vuotta. Roopen näyttöpaneelista on kyllä ilmeisesti UV:n vaikutuksesta iso osa mennyt pimeäksi. Pilottia voi kyllä käyttää ja vaurio ei ole tässä parin vuoden aikana minusta levinnyt, mutta mielelläni ostaisin toisen ohjaimen varaosaksi, jos näitä on jollekulle jäänyt nurkkiin lojumaan.

Näyttövaurioinen Roope

Näyttövaurioinen Roope

Itsekelaava vinssi

Barduunoiden uudelleenrakentamisen (tästä tulee vielä erillinen postaus) yhteydessä siirsin ruffilta yhden Lewmar 16 yksinopeuksisen vinssin barduunavinssiksi. Ja tälle etsisin myös suunnilleen samankokoista korvaajaa. Saa tarjota, mutta huom. vinssin pitäisi ehdottomasti olla ST / itsekelaava, koska tuolle köydelle ei nyt ole muutakaan lukkoa tarjolla.

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Lewmar 16, itsekelaava vinssi vielä vanhalla paikallaan

Takaisin Helsingissä

Siirto Kööpenhaminasta Helsinkiin oli hienoa purjehdusta. Arki töiden yms. muodossa iski päälle heti sen jälkeen, joten raportin kirjoittaminen tulee nyt pari viikkoa myöhässä. Koko purjehdus lukuunottamatta ihan alussa tehtyä Ruotsin eteläkärjen kiertoa oli sivu- tai myötätuulta. Matka tehtiin kahdessa pätkässä, pysähdys tehtiin tällä kertaa Fårön Lauterhornissa, koska mitään erityisiä bunkraustarpeita ei ollut. Jälkimmäisellä legillä tehtiin myös Melianin vuorokausiennätys 128,5 mailia. Ja tämä siis ihan pallon pinnalta merkintälaskulla mitattuna (ei lokin tai GPS trackin mukaan). Matkalla sattui pari merkitsemisen arvoista tapahtumaa:

Vettä Pilssissä

Alun kryssissä surautin tapani mukaan pilssiin kertyneet sadevedet pihalle. Vähän tähän jälkeen ihmettelin kun turkkilevyn nurkalla oli vähän kosteaa. Nostin turkkilevyn poi pakoiltaan ja pumppasin pilssin uudelleen tyhjäksi. Seurasin vähän aikaa tilannetta ja pilssiin tuli uudelleen jostain lisää vettä. Ei nyt hälyttävää vauhtia, mutta kuitenkin. Kaiveltiin läpi kaikki letkujen ja antureiden läpiviennit sekä peräsinakseli, mutta missään ei näyttänyt olevan vuotua. Pumppasin pilssin uudelleen tyhjäksi ja huomasin, että pilssipumpusta tuli muutama kupla. Voisiko vesi tulla lapon kautta pilssinpumpun kautta takaisin? Melianissa ei ole yhtään läpivientiä rungon yläosassa, joka on kerroslaminaattia, vaan pilssipumppu ja esim. septitankin huohotin melkein vesirajassa.

Tehtiin siis venda ja nyt pilssiin ei enää tullut tyhjentämisen jälkeen vettä. Eli talven aikana pitää asentaan pilssipumpun letkuun laponestoventtiili. LEtku kyllä tekee oikeaoppisesti joutsekaulan ihan kannen tasolle, joten letku vaan poikki ja venttiili siihen.

Where is Estonia?

Vielä hämmentävämpi tapahtuma koettiin Fåröstä lähdön jälkeen. Me oltiin purjehdittu jo melkein puoli vuorokautta eli oltiin melko lailla keskellä Itämerta. Jukka oli kannessa vahdissa kun takaapäin (lounaasta / lännestä) alkoi kuulumaan perämoottorin pärinää. Rinnalle kaartoi mies erittäin pienessä, vähän rantalelun näköisessä moottoriveneessä. Huutoetäisyydelle päästyään mies huusi ”Where is Estonia!?”. Jukka katsoi plotterissa että idässäpäin hän se on ja viittoi suunnan miehelle. Sen enempiä kommunikoimatta kaveri lisäsi vähän vauhtia ja lähti osoitettuun suuntaan. Tosin kun seuraillimme menoa muutaman minuutin, niin meistä näyttä, että kaverin kurssi alkoi pahasti viiraamaan etelämmäksi. Mitenkän tuo reissu oikein mahtoi päättyä. Kuuntelimme vehari loppumatkan tavallistakin tarkemmin, mutta mitään tähän liittyvää me ei kyllä kuultu.

Tarkistin vielä position lokimerkinnästä ja se oli kutakuinkin tässä:

Mies_viroon

Tässä vielä muutama tunnelmapala siirrolta:

Kastrupiin lasketuvat koneet tuntuvat vievän maston mennessään

Kastrupiin lasketuvat koneet tuntuvat vievän maston mennessään

Yöllä sivuvastaista jossain Ruotsin etelärannikolla

Yöllä sivuvastaista jossain Ruotsin etelärannikolla

Leppoisaa vahdinpitoa, kaikki veneen kapokkityynyt käytössä

Leppoisaa vahdinpitoa, kaikki veneen kapokkityynyt käytössä

Auringonnousu jossain Suomenlahdella

Auringonnousu jossain Suomenlahdella

Helsinki – Kööpenhamina liveseuranta

Nyt kun Jukka on taas veneessä, niin Melianin matkaa voi seurata Spot-trackerin kautta. Seuranta löytyy tämän linkin takaa:

http://share.findmespot.com/shared/faces/viewspots.jsp?glId=0aej8oU3OAsasjVxr6SLgnX940yMDnBj5

Tämän aamun sääreitityksellä suunnitelma näyttää tältä:

Suunnitelma, tuskin toteutuu neljässä vuorokaudessa

Suunnitelma, tuskin toteutuu neljässä vuorokaudessa

Aikaa menisi 4d5h joka ei kyllä varmasti näillä ennusteilla tule toteutumaan. Polaarit vaatii vielä hieman hiomista…

Nyt läppäri kiinni ja merelle.

Kimmo

Bornholm

Sassnitzista tehtiin päivän mittainen avomerihyppäys Bornholmin Nexö:hön. Rönnessä olen jo aikaisemmin käynyt muutaman kerran, joten nyt haettiin uusia kohteita. Nexö ei turistille mitään ihmeellistä tarjoa, mutta satama on suojainen ja siellä saatiin helposti bunkrattua vesi- ja löpötankit täyteen. Myös kauppoja on sataman lähellä ja niistä saatiin ruokavarastotkin täydennettyä. Nexön erittäin ystävällinen satamamestari opasti meidät myös pyörävuokraamoon ja pyörien päältä katseltiin itäisen Bornholmin maalaismaisemia vähän laajemminkin. Pyöräilyyn ja muutenkin retkeilyyn Bornholm on mitä mainiointa seutua ja opastettuja reittejä on paljon. Kaakkoiskulmassa oleva Svaneke näytti todella idylliseltä kylältä ja melko pienessä satamassa olisi kyllä syvyyskin riittänyt. Laitetaan tämä satama mieleen seuraavia reissuja varten.

 

Svaneke, täällä käytiin pyörillä ja syötiin jäätelöt

Svaneke, täällä käytiin pyörillä ja syötiin jäätelöt

Nexösta matka jatkui Christiansö:lle, joka on vanha linnakesaari noin kymmenen mailia Bornholmin pääsaaren pohjoispuolella. Paikka on melkoisesti suomenlinnanhenkinen, mutta toki paljon eristyneempi. Olimme liikkellä ajoissa ja luultavasti ensimmäinen vene joka tuli satamaan, joten saimme hyvän paikan peräpoijukiinnityksellä. Myöhemmin tulevat veneet kiinnittyivät kyljittäin useampi vene rinnakkain. Illalla viimeisen yhteysaluksen mentyä tungos vähän helpotti, koska myös yhteysaluksen paikalla sai mennä. Tosin siitä piti sitten aamulla lähteä ajoissa poiskin.

 

Christiansön satama

Christiansön satama

Vanhoja kasarmin rakennuksia, jotka ovat nykyään asumiskäytössä

Vanhoja kasarmin rakennuksia, jotka ovat nykyään asumiskäytössä

Christiansön idylliä

Christiansön idylliä

Chistiansö:tä oli lyhyt hyppäys takaisin pääsaarelle Allingeen. Täällä oli menossa paikallisen Jazz festarit, joten satama oli melkein täynnä. Saimme paikan sisääntulokanavan ulkolaidalta, mutta onneksi merellä oli melko tyyntä, joten maininki ei pahemmin haitannut. Bornholmin satamat on rakennettu melkoisiksi bunkkereiksi ja Allingessakin saa sisimmän altaan suljettua sululla. Tämä kertoo siitä millaista maininki voi pahimmillaan talven pohjoismyrskyillä olla.

 

Allingen satama Jazzien aikaan, sopu sijaa antaa

Allingen satama Jazzien aikaan, sopu sijaa antaa

Allingen vanhoja kalansavustamoja auringonlaskussa

Allingen vanhoja kalansavustamoja auringonlaskussa

Allingesta kierrettiin saaren pohjoisnokan ympäri Hammerhaveniin. Tämä satama on vanhan linnanraunion kupeessa ja sieltä tehtiin pitkät kävelyretket niin linnalle kuin Hammerenin niemelle, jonka korkeilta jyrkänteiltä näkyi Ruotsiin asti. Jyrkänteillä pesi lokkeja, merimetsoja ja kiisloja. Heti rantajyrkänteiden takana oli vehreitä lehtoja ja niittyjä, joten ollaan aika kaukana karusta saaristoluonnosta.

 

Hammerhavnen ja taustalla Hammerhusin linnanrauniot

Hammerhavnen ja taustalla Hammerhusin linnanrauniot

Hammerenin jyrkänteitä

Hammerenin jyrkänteitä

Näkymää linnalta etelänsuuntaan, metsät ovat todella vehreitä.

Näkymää linnalta etelänsuuntaan, metsät ovat todella vehreitä.

Polut ovat kohtuullisen hyvin merkitty, tässä esimerkki parhaasta päästä.

Polut ovat kohtuullisen hyvin merkitty, tässä esimerkki parhaasta päästä.

Hammerhaveniin päättyi tämäkertainen Bornhomin kierros. Muille Bornholmiin suuntaaville voi suoraan sanoa: jättäkää Rönne väliin ja suunnatkaa saaren pohjoispuolen pikkusatamiin!

 

Kimmo

Rügen

Siirtopurjehdus oli mennyt hienosti ja vene oli kipparin tulotarkastuksessa täsmälleen samassa kunnossa kuin Helsingissä. Stralsundun hansakaupungista lomapurjehdus suuntautui Strelasundin salmeen ja Rügenin itäpuolelle. Salmessa oltiin yksi yö ankkurissa lahdessa, jossa oli juuri riittävästi vettä Melianille. Ankkupaikkaa hakiessa kynnettiin välillä vähän mutapohjiankin.

Rügenin junaradan läppäsilta

Rügenin junaradan läppäsilta

Seuraavat pari päivää oltiin Seedorfissa. Merellä puhalsi melkoinen puhuri ja melkein yksi kokonainen päivä pidettiin sadetta sisällä veneessäkin. No lomallahan kuuluukin levätä. Seedorfista lähti useita kävely ja pyöräreittejä, jotka koko Rügenissä olivat todella hyvin merkittyjä. Seedorfista tehtiin päiväretket saaren itärannan Binzin ja Sellinin ”Seebaadeihin”. Nämä kaupungit tarjoavat pitkiä hiekkarantoja sekä vanhoihin villoihin rakennettuja hotelleja ja pensionaatteja. Ehkä vähän keskiluokkaista minun makuuni…

Seedorfin satama, taustalla melkoinen ukkosrintama

Seedorfin satama, taustalla melkoinen ukkosrintama

Jasmudin niemimaan kalkkikivijyrkänteitä

Jasmudin niemimaan kalkkikivijyrkänteitä

Seedorfista purjehdittiin koko Rügenin itärannikko aina Lohmeen asti. Lohme on aivan Jasmudin kansallispuiston kupeessa ja sieltä oli muutaman kilometrin kävely korkeille kalkkikivitörmille. Köningstulin näköalapaikalla oli kansallispuiston opastuskeskus, johon hieman yllättäen oli 8,5€ pääsymaksu. No, toivottavasti rahat menivät hyvää tarkoitukseen kansallispuiston ylläpitoon. Metsä ja maasto oli aika erilaista kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Suosittelen tätä kohdetta todella kaikille luontomatkailusta kiinnostuneille. Lohmesta siiryttiin lyhyt pätkä takaisinpäin Sassnitziin, josta matka jatkuu gastienvahdon jälkeen kohti Bornholmia. Sassnitzissa sattui olemaan satamajohlat, jotka tarkoittaa hieman ylimääräistä melua ihan marinan kupeessa. Toisaalta sainpahan illalla otettua muutamia ihan hienoja valokuvia.

Lohmen satama

Lohmen satama

Metsää Jasmudin kansallispuistossa

Metsää Jasmudin kansallispuistossa

Näkymä Köningstolilta

Näkymä Köningstolilta

Sassnitzin satamajuhlat

Sassnitzin satamajuhlat

Siirtopurjehdus oli mennyt hienosti ja vene oli kipparin tulotarkastuksessa täsmälleen samassa kunnossa kuin Helsingissä. Stralsundun hansakaupungista lomapurjehdus suuntautui Strelasundin salmeen ja Rügenin itäpuolelle. Salmessa oltiin yksi yö ankkurissa lahdessa, jossa oli juuri riittävästi vettä Melianille. Ankkupaikkaa hakiessa kynnettiin välillä vähän mutapohjiankin.

Seuraavat pari päivää oltiin Seedorfissa. Merellä puhalsi melkoinen puhuri ja melkein yksi kokonainen päivä pidettiin sadetta sisällä veneessäkin. No lomallahan kuuluukin levätä. Seedorfista lähti useita kävely ja pyöräreittejä, jotka koko Rügenissä olivat todella hyvin merkittyjä. Seedorfista tehtiin päiväretket saaren itärannan Binzin ja Sellinin ”Seebaadeihin”. Nämä kaupungit tarjoavat pitkiä hiekkarantoja sekä vanhoihin villoihin rakennettuja hotelleja ja pensionaatteja. Ehkä vähän keskiluokkaista minun makuuni…

Seedorfista purjehdittiin koko Rügenin itärannikko aina Lohmeen asti. Lohme on aivan Jasmudin kansallispuiston kupeessa ja sieltä oli muutaman kilometrin kävely korkeille kalkkikivitörmille. Köningstulin näköalapaikalla oli kansallispuiston opastuskeskus, johon hieman yllättäen oli 8,5€ pääsymaksu. No, toivottavasti rahat menivät hyvää tarkoitukseen kansallispuiston ylläpitoon. Metsä ja maasto oli aika erilaista kuin mihin Suomessa ollaan totuttu. Suosittelen tätä kohdetta todella kaikille luontomatkailusta kiinnostuneille. Lohmesta siiryttiin lyhyt pätkä takaisinpäin Sassnitziin, josta matka jatkuu gastienvahdon jälkeen kohti Bornholmia. Sassnitzissa sattui olemaan satamajohlat, jotka tarkoittaa hieman ylimääräistä melua ihan marinan kupeessa. Toisaalta sainpahan illalla otettua muutamia ihan hienoja valokuvia.

Melianin lomasuunnitelmat ja gastipaikkoja

Melian purjehtii tällä hetkellä jossain eteläisellä Itämerellä, vaikka retari on puskenut toimisto hommia vielä koko tämän viikon. Siirtomiehistö kippari Pekan johdolla on viemässä venettä Pohjois-Saksaan Stralsundiin. Itse lennän Saksaan lauantaina ja aloitan noin kolmen viikon lomaseiluun Rügenissä ja Bornholmissa. Näistä raporttia myöhemmin.

Paluu takaisin Helsinkiin tapahtuu Kööpenhaminasta heinäkuun viimeisellä viikolla. Tälle legille olisi vielä tilaa yhdelle tai maks. kahdelle gastille. Legi on tarkoitus vetää about yhdellä stopilla, joten jos vahtivuoroissa tapahtuva avomeripurjehdus kiinnostaa, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen: kimmo (at) pontiskoski.fi . Purjehduksen luonteen takia aikaisempi purjehduskokemus on välttämätöntä.

Kimmo

Melian matkalla, retari maissa

Melian matkalla, retari maissa