Lomalla

Olin henkisesti asennoitunut siten, että kolme ensimmäistä viikkoa on on siirtopurjehdusta, jossa edetään parasta mahdollista vauhtia kohti määränpäätä. Tavoite eli Fort William saavutettiin muutama päivä etuajassa. Ja kyllähän Caledonian kanavan läpi ajelu oli jo ihan leppoisaa hommaa. Erityisesti kanavahenkilökunnan superiloinen ja auttava asenne jäi mieleen. Ylöspäin menevissä suluissa on enemmän jännitystä, kun vene saattaa vähän tempoilla virtauksessa. Alaspäin mentäessä ei virtausta edes huomaa, kunhan laskee vähän köysistä löysää muurin kohotessa ylöspäin veneen vierellä.

Sää on ollut todella vaihtelevaa. Kaikissa turistioppaiden kuvissa näkyvää auringonpaistetta on saatu aikalailla vähän. Sadetta sitten melkein joka päivänä. Meillä oli tarkoituksena käydä vaeltamassa Ben Nevisillä – Britannian korkein vuori – kun oltiin kanavalla, mutta sateiset säät eivät oikein houkuttaneet. Voi olla, että vuokraamme vielä auton jostain ja teemme uuden yrityksen.

Nyt ollaan ankkurissa Loch Craignishilla Juran saaren koillispuolella. Maisemat ovat todella jylhiä. Eilen pumpattiin jolla ja käytiin kävelemässä lähisaaressa. Tai lähinnä kahlaamassa lähes miehenkorkuisessa saniaisviidakossa ja heinikossa. Odotuksena oli jotain mukavaa nurmikkoa tai kanervikkoa, joten rehevyys tuli kyllä yllätyksenä.

Tänään aamulla kiivettiin mantereen puolella olevalle ~250m korkealle mäelle. Sade oli kastellut aluskasvillisuuden, joten reissusta tuli melkoisen märkä. Ja huipulle päästyä tuli tietenkin sumu, joka esti maisemien ihailun. No mäkiä täällä riittää.

Nyt (12.07.2015 – 15.07) ajellaan koneella tyynessä (ja sumussa) kohti Juran saarta, jossa on tarkoitus ankkuroitua Lowlandman’s Bayhin.

Ben Nevis Loch Lochylta nähtynä

Ben Nevis Loch Lochylta nähtynä

Perusnäkymä Skotlannista

Perusnäkymä Skotlannista

Viidakossa?

Viidakossa?

~250m töpppyrä

~250m töpppyrä

Maisemia jostain "puolivälistä" mäkeä

Maisemia jostain ”puolivälistä” mäkeä