Veneessä, kuin veneessä on aina kapoteeni, ja kapoteenin rulekset. Ei menty sitten Gotlannin taakke, ja tän päätöksen teki tuuli, joka siftasi 10 mailia ennen pohjoiskärkeä. Siittä sitte alko pompottelu aavalla. Gotlannin syrjintä kesti puoltoista vuorokautta, mitä seurasi seuraava puolitoista pompottelua kohti Rönneä.
Kun päätös aavalla olosta oli tehty, Wind Gurun ja viimeisen leikkarin ohituksen jälkeen, kiristin sitten skuutit ja annoin paukuttaa, kunnes ohjeistus antoi paremmat ohjeet. ”Mikään vene ei kestä tätä ryskettä… stay sail ylös.” Tämä tarkoitti 90 asteen vendan olevan enää märkä uni, joka muuten jäi vähille sekin. +100 asteen vendalla ja VMG:llä 1,5 mileä, eteneminen teki eetua itämeren huuhtoessa tasasen-väläin sitlootaa. Spreikkarin suojassa olo oli semi inhimillinen, mutta kroppa meni hassusti katabooliseen tilaan sisään siirtyessä. Toisaalta sillä ny niin väliä ollu, ku hella oli saavuttanut jo kiikkumisensa saturaatio pisteen ja flow-park-parcour oli liikkumismalli Melianin sisällä. Notta jos sen Hellan vaikka olisi saavuttanut, niin ei sielä olisi pysynyt styyran halsilla ja paaralla olisi parta palanut.
Prinsiippi oli etenemisellä, jota ei tapahtunut ja sää-ukot unohtivat koko central balticin olemassa olon, eikä some-vastaavakaan päässyt 3-4G verkon läheisyyteen katsomaan, mitä maailma meille tarjoaa. It is What it is, ja nahkaliivejäkään ei tarttettu tän pinssin pirtaan lisäämiseksi. Näillä mentiin, kuten hyvin päästiin ja miehistö pysy kuten miten pysyi kasassa, ja kiveen hakatut vahtivuorot löysivät elastisuutenta.
Koska mulle tuntu pahemmalta olla punkassa rullaamassa perskarvoja, ja tätä joudun vähän avaamaan. Muistanette sätkäkoneet, joilla rullattiin paperi purujen päälle. Kunnon kyrsillä pakarat ovat rullat ja purut löytyy vaosta. Paitsi vaossa purut on kiinni karvan tupessa, notta kolmen tunnin rullaamisen jälkeen palmikko rupee oleen sen verta kireellä, että herääminen ei ole ainoastaan kivulias, vaan johtaa vartin kynsintään, ennen kuin jalkoja voi liikuttaa lonkka-akselilla. Tämän takia viihdyin sitten enemmän kannella. Logi kirjasta en tarkastanut Rönnessä, mutta ma luulen ma luulen, että vuorokausista useamman tunnin olin tuuheuttamassa partaani pihalla, kuin suojassa sisällä.
Ölannin nurkilla saatiin sitten ennuste, että decreasing ja west… tämäkin tapahtui, mutta vasta Rönnen Itärannalla, missä sitten pantiin purjeet pakettiin ja Volvo hommiin. Ölandin ja Rönnen väli tultiin muuten kuin junalla. Melian on merikelponen paatti, sen sietokyky vauhdille tulee vastaan puolentoista metrin pommeissa. Alta metrisessä aallokossa sai pitää Genuassa paineen, ja näillä hugeilla sitten styyrattiin mikä jaksettiin käsin, paremman kulman toivossa, koska Robertsonille piti tiputtaa kurssia kuitenkin 5-7 astetta. Junalla tarkoitan tässä 6-7 solmun vauhtia parhaaseen mahdolliseen suuntaan.
Kun juna oli käynnissä ja päässälaskun tuloksena olin ynnännyt, että töimaa kuttuu ennen kuin ollaan Kielissä, niin esittelin sitten plotterista TTG & ETA toiminnot lopuille miehistö statuksella veneessä olijoille. Olen antanut ymmärtää, että näitä smyygaamalla on saatu selväpäisimmätkin skönärit sekoomaan isommilla vesillä. Tällä kertaa hampaidenkiille karisi vain allekirjoittaneella. Kun oman hugin päättyessä ETA on seiskalta aamulla ja kannelle uudestaan könytessä kahdelta iltapäivällä, näitten pöksyjen tunneskaalassa vetästään tollon piruetti. Tämän olen onneksi oppinut tunnistamaan itsessäni, ja filtterit ovat kunnossa, notten saa paskahalvausta. Olen myös huomannut, että peltimukillinen kuumaa vettä ja rommia kummasti vie terän kimpoilulta.
Tahdon kuitenkin vielä korostaa, että ei ole mitään muuta eheyttävämpää ympäristöä maailmassa, kuin aava. Kun horisontissa ei ole mitään muuta kuin merta, ihmismieli palaa sinne, missä meidän pitäisi olla. Rakastan merta ja sen olemusta. Suolakiteet silmäpusseissa on parasta unihiekkaa. Märkiä persposkia ei mukavammin voi hankkia kuin sitlootassa. Kun tämän kaikki tarjoillaan vielä merimiestaitoisten skönäreiden kanssa, veneellä joka toimii kuin juna, voin todeta olevani todella onnekas saadessani olla mukana tässä löyhässä pursimisyhteisössämme.
Kimmolle, Jukalle ja Tomille suuriseikkailu jatkuu. Hönö tööttää perseensä kaasuvaimennetulle konttorijakkaralle ja vaihtaa näytönsäästäjäksi aavan.
